Talous

Pk-yritysten näkymät ovat kohentuneet, mutta työvoima- ja komponenttipula tulppina – työperäisen maahanmuuton tarve ei elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan ole "mielipidekysymys, vaan ihan fakta"

Hyvältä näyttää pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja taloudessa ylipäätään. Niin tosin pitääkin. Ensimmäinen koronavuosi 2020 merkitsi talouden törmäämistä kivimuuriin. Nyt näkymät ovat oleellisesti paremmat kuin kertaakaan korona-aikana.

– Viime vuosi oli huono, mutta se ei ollut niin huono kuin pelättiin. Suomessa bruttokansantuote laski 2,9 prosenttia, kun EU:n keskiarvo oli -6 prosenttia. Ruotsin luku oli lähes sama kuin Suomen (-2,8 prosenttia), elinkeinoministeriMika Lintilä (kesk.) kuvasi talouden suurta kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten barometrin julkaisutilaisuudessa.

Lintilä osallistui sekä valtakunnalliseen että Keski-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämään Teams-infoon keskiviikkona.

Tänä vuonna on tapahtunut selvä käänne, joka alkoi Lintilän mukaan näkyä kevään aikana erityisesti palvelusektorin voimakkaana elpymisenä.

– Voi jopa sanoa, että se lähti räjähdyksenomaiseen kasvuun huhtikuussa. Koko alkuvuosi palvelupuolella mentiin liikevaihdossa miinus kymmenen pinnaa, mutta huhtikuussa oltiin 12 prosentin kasvussa. Toukokuussa kasvuprosentti oli 17, Lintilä luetteli muhkeita nuemroita.

Tulosten takana on luonnollisesti kehno vertailukohta, kun nimenomaan palvelusektori otti vuotta aikaisemmin ja nimenomaan kevättalvella 2020 kaikkein suurimmat koronalommot kylkeensä.

– Toki vertailuluvut ovat alhaisia ja olemme edelleen vuoden 2019 lukujen alapuolella. Suunta on kuitenkin ehdottoman oikea. Sen näkee myös alalta tulevassa palautteessa, Lintilä huomautti.

Vaikka yritysten näkymät ovat kirkastuneet vuoden edetessä, kasvutaivaalla on tummanpuhuvia pilviäkin. Ongelmia aiheuttaa ennen muuta kaksi asiaa:pula osaavasta työvoimasta sekäpuute komponenteista.

Kun taas on pulaa välituotteista, niiden hinnat markkinatalouden peruslogiikan mukaisesti kallistuvat.

– Kyse on sekä kasvun että kannattavuuden hidasteista, Lintilä pelkisti asian erikseen Keskipohjanmaalle antamassaan puhelinhaastattelussa.

Tavaroiden toimitukset vähintään viivästyvät, kun välttämättömiä komponentteja ei ole saatavissa tai niiden saaminen kestää pitkään. Yritysten kannattavuutta taas syövät kallistuvat hinnat. Joissakin tapauksissa se voi tarkoittaa investointien lykkääntymistä hamaan tulevaisuuteen.

Osaavan työvoiman saatavuus ei ole uusi ongelma, mutta se näyttää jatkuvasti kärjistyvän, vaikka työttömiä työnhakijoita kyllä – parantuneista työllisyysluvuista huolimatta – edelleen riittää.

– Kohtaanto-ongelma on vakava. Toivottavasti sen helpottamiseksi löytyy ratkaisuja. Meillä on työllisyystyöryhmä, jonka tulisi tehdä esityksiä budjettiriiheen. Kyllä minä niitä odotan. Komponenttipula joillakin toimialoilla taas on globaali ongelma, johon on vaikea Suomesta vaikuttaa, Lintilä pohti.

Vaikka työmarkkinoilla tehtäisiin minkälaisia muutoksia, kotikonstein joitakin aloja riivaavaa työvoimapulaa ei ratkaista.

– Kyse ei ole pelkästä kohtaanto-ongelmasta. Tiettyjen alojen tekijöitä ei vain löydy. Se tulee vaatimaan työperäistä maahanmuuttoa. Tämä ei ole enää mielipidekysymys, vaan ihan fakta. Lintilä painottaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön kautta on maksettu yrityksille huomattavat summat koronatukia. Kokonaissumma neljän kustannustuen kautta on ollut 2,5 miljardia euroa. Finnvera puolestaan on taannut yritysten rahoitusta lähes kolmen miljardin euron verran.

– Kyllä me olemme olleet aika isoilla summilla liikkeellä. Tämä on pitänyt tilanteen sellaisena, että pystymme ihan luottavaisin mielin katsomaan eteenpäin. Onneksi koronatukien tarve on vähentynyt ja koko ajan vähenee.

Uusikin kustannustuki (viitonen) on silti lähdössä valmisteluun. Se kohdentuu erityisesti pahoin koronarajoituksista kärsineeseen majoitus-, ravintola- ja tapahtuma-alaan.

– Toivon mukaan tämä tulee olemaan myös viimeinen, Lintilä lausui.

Kustannustukeakin tehokkaampi keino ravintoloiden ja erilaisten tapahtumien järjestäjien ahdingon lievittämiseksi olisi rajoitusten poistaminen. Milloin näin tapahtuu, siitä Lintilä ei osannut tai halunnut lausua tarkkaa ajankohtaa.

– Torstaina käymme hallituksen kesken hybridistrategiaa (sen päivittämistä) läpi. Siihen tietysti liittyvät kaikki nämä (rajoitukset). Kyllä näkymä ja halu (yhteiskunnan) avaamiseen alkaa olla hyvin yhtenäinen. Totta kai on erilaisiakin näkemyksiä, mutta se tulee aika suppealta sektorilta, Lintilä totesi mainitsematta yleisesti tiedossa olevaa tosiasiaa, että voimakkain vastustus tulee perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johtamasta sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Koronasta maksetun hinnan voi palauttaa numeroiksi, mutta pelkästään niillä ei pandemian aiheuttamia vaurioita voi mitata.

– Kannan hirveästi huolta minkälaista laskua tulemme maksamaan tästä koronastressistä. Nyt on jo tiedossa, että sairaspäivien määrät ovat nousseet huolestuttavan paljon ilman, että se on johtunut fyysisesti koronasta. Mentaalinen puoli on monilla aika kovalla koetuksella. Sille tulee pitkässä juoksussa myös hintalappu. Inhimillisyyden ja talouden näkökulmasta olisi suotavaa, että pääsisimme – tietysti mahdollisimman turvallisella tavalla – yhteiskuntaa avaamaan, Lintilä korosti.