Kokkola-lehti

"Keskustelut, joita olen käynyt sekä GBK:n että KPV:n operatiivisen johdon kanssa ovat olleet sellaisia, että he ovat valmiita siirtymään hybridiareenalle" – Katso videolta Kokkolan Urheilupuisto Oy:n toimitusjohtaja Timo Sivulan haastattelu

Vaatimaton kansalaisneuvo varsinkin Kokkolan uusille valtuutetuille, joita 43 ihmisen porukasta on hieman vaille puolet (19): kannattaa pitää vastaanotto päällä, kun maanantaina aamukahdeksalta alkaa koko päivän kestävä tykitys urheilupuistokokonaisuudesta.

Kysymys on Kokkolan kaupungin, viime tiistaina 401 vuotta, historian kaikkien aikojen suurimmasta liikuntapaikkahankkeesta. Eikä pelkästään siitä. Eikä todellakaan pelkästään edustustason jalkapallon olosuhteista. Tarkoitus on siirtää Kokkola myös tapahtumien järjestäjänä nykyaikaan.

Se maksaa. Nyt suunnittelun pohjana ja valtuuston periaatteellisesti hyväksymänä pyöreästi 50 miljoonaa euroa. Sekö on lopullinen hintalappu, jää nähtäväksi. Ainakin siitä päätetään aikanaan erikseen. Viimeisen sanan tässäkin asiassa sanoo kaupunginvaltuusto. Nimenomaan viime kesäkuussa valittu valtuusto.

Katso Timo Sivulan haastattelu:

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Runsas viikko sitten Kokkolan kaupunginhallituksen tuore puheenjohtajaSari Innanen (kesk.) asetti kysymyksenalaiseksi, tarvitaanko Kokkolaan uutta jalkapallostadionia.

Innanen kertoiKeskipohjanmaan haastattelussa saaneensa lukuisia viestejä, joiden sisältö on ollut sama: jalkapalloväelle kelpaa hyvin Keskuskenttä.

– Miksi Keskuskenttää käyttävä porukka ajettaisiin hybridiareenan yhteyteen vai pitäisikö kuulla sitä käyttäjää? Tämän hetken tiedon valossa en millään ymmärrä, että jalkapallo vietäisiin hybridiareenalle. Se on kuitenkin myös taloudellinen kysymys, Innanen lausui.

Kaupunginvaltuustoa johtavaTiina Isotalus (sd.) asettelee sanansa varovaisesti.

– Ei ehkä kannata tässä vaiheessa vielä antaa mitään hirveän linjaavia kommentteja. Kokonaisuutta ei ole päätetty. Kaupunginvaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen siitä, että hankkeen kanssa edetään, mutta lopullista muotoa ei tiedä vielä kukaan, Isotalus sanoo Keskipohjanmaalle.

Maanantain valtuustoseminaaria Isotalus pitää tärkeänä varsinkin uusille päättäjille.

– Uusilla valtuuston jäsenillä ei tietenkään ole samaa tietoa kuin vanhoilla. Peräänkuulutan, että he ottavat avoimin mielin tietoa vastaan. Kannan lukitseminen mutu-tuntumalla tai toripuheitten perusteella ei varmastikaan ole tässä kohtaa järkevää, vaan pitää katsoa laajemmasta horisontista, Isotalus muotoilee Kokkolan iskulausetta mukaillen.

Pieni koukkaus historiaan ennen kuin suunnataan nykypäivän kautta tulevaisuuteen.

KutenKPV-humpassa todetaan, ainakin Kokkolan vihreä jalkapallopuolisko on noussut ”Kalahallin hiekasta”. Hiukkasen historian ironiaa, että legendaarinen kenttä jäi reipas neljä vuosikymmentä sitten sen rakennuksen alle, jossa uutta areenaa nyt suunnitellaan ja jossa siitä aikanaan lopullisesti päätetään.

Edellä oleva toki oikoo menneisyyttä, sillä kaupungintalon pohjaksi jääneelläKalahallin hiekkakentällä pelattiin vain keväisin, kunKeskuskentän nurmi ei vielä ollut valmis kovalle kulutukselle.

Vuonna 1935 rakennetun Keskuskentän ohi ajan katsottiin ajaneen viimeistään 90-luvulla. Katsomot rapistuivat, ei ollut valoja ja kenttä syksyisin enemmänkin vetinen suo kuin asiallinen jalkapalloalusta. ”Sortavala-stadion” vakiintui pilkkanimeksi.

Monenlaisia suunnitelmia tehtiin ja yhtä monia haudattiin. Sama koski arkkitehti ja voimistelun olympiavoittajaEinari Teräsvirran suunnittelemaa urheilutaloa, jonka kuudes kymppi on lähempänä kuin viides. Erinäisistä remonteista huolimatta vuodet ovat jättäneet peruuttamattomat jälkensä.

Vuonna 2017 asetettiin jälleen uusi jalkapallon olosuhteita pohtiva työryhmä, jota veti kaiken kokenut poliitikko, silloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Bjarne Kallis. Se työ johti syksyllä 2018 varsinaiseen suunnitelmallisen pankin räjäyttämiseen: pannaan kaikki kerralla kuntoon. Rakennetaan uusi sisäliikuntahalli, rakennetaan uusi jalkapallostadion...

Näin Keskipohjanmaa uutisoi asiasta 11. syyskuuta vuonna 2018:

Kokkolan Urheilupuiston ja Keskuspuiston suunnitteluryhmä, niin sanottu jalkapallotyöryhmä, esittää suuria suunnitelmia Keskuspuiston varalle. Isoin ja kallein hanke on kokonaan uusi hybridiareena, joka rakennettaisiin keskelle Keskuspuistoa. Siihen tulisi jalkapallostadionin lisäksi urheiluareena, jossa olisi sisäpallohalli.

Suunnitelmaan sisältyvät myös jäähallin ja uimahallin laajennukset, yksi uusi sisäliikuntahalli, ulkoliikunta-alue, tapahtuma-alue ja pelikenttiä. Pohjoisväylälle pitäisi rakentaa myös uusi kiertoliittymä.

Tältä pohjalta hanketta on lähdetty viemään eteenpäin.Joulukuussa 2018 (10.12.) hyväksyttiin Urheilupuiston yleissuunnitelma, vuotta myöhemmin (9.12.2019) valtuusto päätti sitoutua periaatteellisella tasolla hybridiareenan käyttöön noin 1,2 miljoonan euron vuosittaisella kustannustasolla ja vihdoin viime syksynä (28.9.2020) valtuusto hyväksyi selvitysmies Jarmo Nissin tekemän esiselvityksen laajan vaihtoehdon, jossa hybridiareena jalkapallostadioneineen ja jäähallilaajennuksineen rakennettaisiin kerralla valmiiksi.

Samalla päätettiin perustaa kaupungin kokonaan omistamaKokkolan Urheilupuisto Oy, jonkatoimitusjohtajaksi valittiin viime toukokuussa Timo Sivula. Hän aloitti työnsä kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Se työ ei ole helppo. Aivan kohta siihen.

Vaan kun koko urheilupuistokokonaisuus lähti liikkeelle jalkapallo-olosuhteiden parantamisesta, on kai kohtuullista kuulla kahta jalkapallomiestä, jotka molemmat sattuvat olemaan kokeneita kuntapäättäjiä. Molemmat ovat nykyisessäkin valtuustossa, toinen lisäksi kaupunginhallituksen jäsen.

Kaupunginhallituksessa istuvaPekka Nurmi (kok.) torjui aikoinaan 1970-luvulla palloja Keskuskentällä KPV:n maalissa. Oli toki seuralegenda Gunnar Isosaaren varjossa, mutta kuitenkin. Nurmen kanta hybridiareenan yhteyteen rakennettavasta jalkapalloareenasta on yksiselitteinen. Kategorisen kielteinen.

– Olen ollut koko ajan yksioikoisesti sitä mieltä, että Keskuskenttä riittää.

Keskuskentän saneeraukseen löytyvät Nurmen mallilla rahat. Näin:

– Katariinankadun päähän kaavoitetaan kahdelle kerrostalolle tontti, parkkipaikat rakennetaan maan alle ja grynderit sitten rakentamaan. Niillä mitä he maksavat, laitetaan Keskuskenttä kuntoon. Rakennetaan uudet sosiaalitilat sinne missä ne tällä hetkellä ovat. Valojen hinta on joku 800 000 euroa. Minä olen ollut tätä mieltä enkä muuta kantaani. Jos häviän äänestyksessä, sitten häviän, Nurmen resepti kuuluu.

Sekin pitää tietysti muistaa, että KPV:n ranskalaiseksi jäänyt visiitti Veikkausliigaan jo johti Keskuskentän ehostamiseen. Pääkatsomoa vastapäätä rakennettiin uusi – kiitosta saanut – katsomo. Itse kenttäkin sai uuden tekonurmipinnoitteen.

Pentti Haimakainen (kok.) on ollut ja on Keskuskenttä-vaihtoehdon kannalla.

– Jos Keskuskentälle pannaan kolme miljoonaa euroa, sinne saadaan liigatasoiset olosuhteet. Jos tehdään 6 000 katsojan stadion hybridiareenan yhteyteen, se tulee maksamaan 10–14 miljoonaa euroa. Mitkä ovat areenan käyttökustannukset, pystyvätkö seurat käyttämään sitä?, Haimakainen pohdiskelee.

Kokkolan kaupunginjohtajaStina Mattila vie omalta osaltaan urheilu- ja tapahtumapuistohanketta eteenpäin valtuuston viitoittamalla tiellä niin kuin viranhaltijan kuuluukin.

– Virkamiehenä olen tietysti lojaali valtuuston tekemille päätöksille. Meillä on valtuuston päätös ja virkamiehinä lähdemme sitä valmistelemaan. Ei tässä muuta vaihtoehtoa ole. Erityyppistä palautetta tulee. Tulee sitä, että vastustetaan ja tulee sitä, että ”no joo, kunhan käyttökustannukset ovat ookoo”. Pitää muistaa, että yhtään viivaahan ei ole vielä piirretty. Ei meillä ole päätöksiä minkälainen stadion mahdollisesti rakennetaan, onko se katettu vai ei katettu. Se on vielä auki.

Maanantain valtuustoseminaari on yksi etappi tiellä kohti lopullista päätöstä.

– Tässä lähdetään nyt hahmottamaan, mikä asia menee seuraavaksi valtuuston päätettäväksi. Hankkeen ohjausryhmänä toimiva kaupunginhallitus varmastikin käsittelee matkan varrella vielä monta kertaa asiaa ennen kuin se menee valtuustoon. Voi olla, että (ensi vuoden) budjetin yhteydessä urheilupuistoasia voi nousta valtuustossa käsittelyyn, Mattila pohtii.

Pelkästään kaupungin (velka)rahalla tämän mittaluokan investointia ei varmastikaan rahoiteta. Kuinka paljon urheilupuistokokonaisuudessa pitäisi olla yksityistä rahaa?

– Tuohon en ota kantaa. Jos joku haluaa tulla rakentamaan yksityisellä rahalla areenan ja maksaa jokavuotiset kustannukset, olen pelkkänä korvana. Veikkaan kuitenkin, että sellaiseen tilanteeseen emme pääse.

Kansalaiskeskustelulla on Mattilalle arvo sinänsä. Tietenkään läheskään kaikki kaupunkilaiset eivät tunne koko monimuotoista ja monille epäilemättä monimutkaiselta näyttäytyvää hanketta. Vajavaisilla tiedoilla otetaan lopullisia kantoja, mutta sellaistahan keskustelu on aina.

– Ymmärrän julkisen keskustelun oikein hyvin. Se pitää käydä nyt. Sitä on turha käydä sitten, kun valtuusto on sanansa sanonut. Jos asiaan haluaa vaikuttaa, nythän se mielipide pitää sanoa. Jos puhutaan osallistamisesta, sehän on loistavaa, kun ihmiset tästä asiasta keskustelevat. Tykkäänkö aina siitä henkilökohtaisesti, sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa, Mattila korostaa.

On korkea aika antaa puheenvuoro Kokkolan Urheilupuisto Oy:n toimitusjohtajalle. Timo Sivula siis on ollut tehtävässään vasta reilut kolme kuukautta.

Siinä ajassa Sivula on ehtinyt keskustella ”sidosryhmien” kanssa. Tarkoittaa urheilu- ja kulttuuriväkeä, liike-elämän edustajia, tavallisia kokkolalaisia. Hän on halunnut kartoittaa mitkä ovat tulevien käyttäjien toiveet ja tarpeet.

Niiden pohjalta sitten on syntynyt Kokkolan Urheilupuiston ”konsepti”, joka hyväksyttäneen urheilupuistoyhtiön hallituksessa tulevana tiistaina. Mitä konsepti käytännössä tarkoittaa?

– Konsepti kuten minä sen ymmärrän on yhden aanelosen mittainen teksti, jossa kuvataan mitä ollaan tekemässä. Esimerkiksi hankkeen laajuus. Paljon palautetta ja toiveita on tullut varsinkin matkailu- ja tapahtuma-alalta sekä urheiluseuroista. Konsepti on käsiteltävänä Kokkolan Urheilupuisto Oy:n hallituksessa ensi tiistaina (14.9.) Se on nyt toista kertaa siellä. Ensimmäisestä tuli bumerangi. Tämän pitäisi kyllä meni läpi. Aika lähellä konsensusta ollaan hallituksessa.

Homma jatkuu seuraavasti:

– Valmistelemme seuraavaksi suunnittelun kilpailutuksen. Se vaihe on alkanut jo. Kilpailutuksen valmisteluun menee varmasti tämä syksy. Kilpailutus pitää tehdä oikein, että ei tule mitään juridisia ongelmia. Julkisella puolella kilpailutus on tehty vaikeaksi. Olen näitä tehnyt muutaman aikaisemmin. Tämä on kokoluokassaan ja vaikeusasteeltaan todella hankala.

Mitä sitten kilpailutetaan? Käytännössä urheilupuistokokonaisuus on tarkoitus toteuttaa ns. allianssimallilla, jossa joukko yrityksiä hoitaa sen alusta loppuun eli suunnittelee ja toteuttaa.

– Varsinainen kilpailutus saataisiin käyntiin ensi keväänä. Suunnittelu aloitettaisiin alkukesästä. Todennäköisesti niin, että vuoden 2022 lopussa meillä olisi suunnitelmat valmiina. Silloin meillä olisi selkeä budjetti ja aikataulu. Jos kaikki menee hyvin – kaupunginvaltuusto hyväksyy (suunnitelman ja budjetin) ja löydämme hyvän rahoituksen – pääsisimme rakentamaan vuonna 2023. Siinä menisi vuosi, kaksi eli 2025 meillä pitäisi olla jotain valmista.

Eli helppoa kuin heinänteko? Ei ole. Todellakaan.

– Kaikki tämä on Strömsö-maailman aikataulutusta. Realistisesti kun tätä katsoo, varmasti tulee yllätyksiä ja muutoksia, jotka tulevat viivästyttämään. Näen tällä hetkellä kaksi merkittävää epävarmuutta tai -selvyyttä. Ensimmäinen on kilpailutuksen tulos eli minkälaisen allianssin saamme kasaan. Ratkaisee hyvin paljon, löydämmekö tähän oikeat toimijat ja parhaat mitä rahalla saa.

Toinen on asia, joka ei ole Sivulan eikä Kokkolan päättäjien käsissä.

– Mitä rakennusmarkkinoiden tämän hetken ylikuumeneminen tarkoittaa rakennuskustannusten kannalta? Meillä on vuosi aikaa selvittää tätä. Tällä hetkellä on hyvin paljon materiaalikustannuksiin liittyviä epävarmuuksia. Talouden kuumeneminen varmasti vaikuttaa sekä materiaalien että työvoiman saatavuuteen. Nämä ovat asioita, joita ei millään pysty ennustamaan tänä päivänä.

Lähtökohta Timo Sivulan työlle on valtuuston hyväksymä periaatteellinen kanta. Urheilupuistokokonaisuutta siis viedään eteenpäin laajassa muodossa, joka sisältää uudet harjoitusjääkaukalot, saneeratun jäähallin, sisäareenan kulttuuri- ja urheilutapahtumille sekä jalkapallostadionin. Lähtökohtainen hintalappu kokonaisuudelle on 50 miljoonaa euroa.

Jos valtuustossa oltaisiinkin sitä mieltä, että 50 miljoonan euron kokonaisuus on liian iso ja sitä karsittaisiin vaikkapa 30 miljoonaan, tekisikö se sinun työsi vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi?

– Vaikeata se on joka tapauksessa. Ei tämän kokoista projektia pysty helposti tekemään. En ole vielä vetänyt yhtään projektia, joka ei olisi muuttunut matkan varrella. Minulla on odotuksissa, että muutoksia tulee. Sen takia sanon konseptistakin, että se ei ole veteen piirretty viiva, mutta ei se suinkaan ole kiveen hakattukaan, vaan se on hiekkaan piirretty.

Jalkapalloväen toiveista Sivulalle on syntynyt eri käsitys kuin kaupunginhallituksen puheenjohtajalle.

– Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteikö Sari Innaselle tullut tieto olisi täysin totta. Se on varmaan näin. Saattaa myös olla niin, että meillä on hirveän vahva ja äänekäs mutta pieni vähemmistö, joka ajaa Keskuskentän pitämistä.

– Ne keskustelut, joita olen käynyt sekä GBK:n että KPV:n operatiivisen johdon kanssa ovat olleet sellaisia, että heillä ei ole mitään tätä vastaan, vaan päinvastoin he ovat valmiita siirtymään hybridiareenalle siinä vaiheessa kun se valmistuu. Saamani palaute on ollut, että (saadaan) parempi kenttä ja paremmat tilat. Kunhan hinta on sellainen, että käyttökustannukset eivät nouse seuroille mahdottomaksi, niin siitä vaan. Se on palaute, joka on tullut kautta linjan.

Todettakoon, että KPV:n edustusjoukkueen omistajan Matti Laitisen kanssa Sivula ei ole vielä keskustellut.

Liike-elämän puolelta on suhtauduttu varsin myönteisesti erilaisia tapahtumia – konsertteja ja messuja, tietysti myös vaikkapa Kokkolan Tiikerien pelejä – mahdollistavan sisäareenan rakentamiseen. Kunhan se vetää arviolta 4–5 000 ihmistä. Jalkapallostadionin liiketaloudellinen pohja sen sijaan on Keskipohjanmaankin käymien taustakeskustelujen perusteella herättänyt epäilyjä. Ehkä niidenkin takia valmistelussa on myös jalkapallostadionin kattamisvaihtoehto.

Sehän tarkoittaisi kustannusten merkittävää nousua?

– Tuo on toimittajan päätelmä. On täysin mahdotonta antaa edes minkäänlaista hehtaariarviota mitä se voisi maksaa.

Kattaminen ei joka tapauksessa ole pois suljettu vaihtoehto?

– Ei se ole pois suljettu. Se on tällä hetkellä analyysin alla. Vaatimus kattamisesta tulee hyvin vahvana liike-elämän ja tapahtumien järjestäjien puolelta. Kun olen heidän kanssaan keskustellut, kaikki sanovat, että se muuttaisi pelin aivan täysin. Jos sääriski nollaantuu ja sitä kautta taloudellinen riski nollaantuu, investointihalukkuus kasvaa aivan valtavasti eli tällä olisi valtava merkitys. Sijoitetun pääoman tuotto ratkaisee eli kannattaako meidän sijoittaa kattamiseen, että saamme tänne 5–10 lisätapahtumaa per vuosi.

Pidätkö mahdollisena, että ennen lopullista päätöstä valtuusto ottaisi kantaa vaikkapa tähän konseptiin?

– Kaupunginhallitus sen ainakin tekee. On kaupunginhallituksen asia, kuinka se vie asiaa eteenpäin. Minun toivomukseni olisi, että meillä olisi työrauha siihen pisteeseen saakka, että meillä on hintalappu ja suunnitelma, jota voidaan (tarvittaessa) lähteä muuttamaan.

Jos suunnitelmaa ja konseptia ryhdytään matkan varrella viilamaan ja sanotaan, että ei tehdä tätä tai tehdään tämä..., työsi voi muuttua kovin hankalaksi?

– Näin se on. Se on riski, jonka tiedostin, kun tämän työn otin vastaan.

Yhtä asiaa Sivula korostaa:

– Tehtiinpä urheilupuisto nyt suunnitellussa laajuudessa tai ei, tätä kaupunkia pitää jatkuvasti kehittää ja vetovoimaa parantaa. Niin että pysymme nuorekkaana ja elinvoimaisena paikkana. Ei meidän tulevaisuutemme saa olla mikään Tammisaari tai Kaskinen.

Sama eri sanoin: tekemättä jättäminenkin on teko. Ehkä kaikkein kauaskantoisin.