Talous

Kokkolan Arvopaperisäästäjien puheenjohtaja Mauri Koski ei tunne ketään pörssissä "pelaamalla" rikastunutta – osakesäästäjä voi vaurastua, mutta se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä – Katso videolta Kosken haastattelu

Elettiin jälkeenpäin katsellen suruttomintakasinotalouden aikaa 1980-luvun lopussa, kunMauri Koski teki kaksi päätöstä: päätti perustaa oman yrityksen (Koski-Kouru) Kokkolan Jänismaalle ja alkoi säästää sijoittamalla pörssiosakkeisiin.

Kolmen ja puoli vuosikymmentä myöhemmin Koski on edelleen sekä osakesäästäjä että Koski-Kouru Oy:n omistaja. Samalla Kokkolanseudun Arvopaperisäästäjien puheenjohtaja.

– Kyllä tämä aika on ollut parasta mitä koskaan on ollut. Vuoristorataakin on ollut, ei sitä voi kieltää. Suunta on kuitenkin ollut ylöspäin, Koski vastaa kysymykseen puolitoista vuotta jatkuneesta poikkeuksellisesta korona-ajasta.

Koski siis on pitkän linjan osakesäästäjä. Hänen aloittaessaan käsite "osakesäästäminen" oli tavallisille kansanmiehille ja -naisille kovin vieras asia. Pörssihait olivat tyystin toisessa todellisuudessa kekkuloivia jukkakeiteleitä ja taitotuunasia.

Asiat ovat muuttuneet radikaalisti. Euroclear Finlandin (aiemmin Suomen Arvopaperikeskus Oy) tuoreimpien tilastojen mukaan Suomessa oli heinäkuun lopussa 920 000 kotitalousomistajaa eli osakkeita omistavaa yksityishenkilöä.

Määrä on kasvanut rivakasti koko korona-ajan. Isona syynä siihen ovat viime vuoden alussa käyttöön tulleet osakesäästötilit. Osakesäästötilin sisällä voi ostaa ja myydä pörssiosakkeita verottomasti. Tuotto verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun tililtä nostetaan rahaa.

Katso video:

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Osakesäästötilin lisäksi sijoittajien määrän kasvua selittää markkinatilanne. EsimerkiksiHelsingin pörssin indeksi on noussut vuoden alusta 19 prosenttia. Sekin nousu on tullutaiemman nousun päälle. Sitten viime vuoden maaliskuun lopun OMX Helsingin indeksi on lähes tuplaantunut.

Keskuspankit ovat pumpanneet markkinoille rahaa jo pitkään. Samalla valtiot ovat elvyttäneet koronan sairastuttamaa taloutta megaluokan velkaelvytyksellä.

Tuosta rahasta iso osa valui jo ennen koronaa pörssiosakkeisiin. Koronapandemian iskettyä täydellä voimalla viime helmikuun lopussa maailman pörssit ajautuivat suoranaiseen syöksykierteeseen.

Syöksy oli nopea ja sai monet sijoittajat myymään paniikissa omistuksensa.

Kokkolan Jäniskadulla Mauri Koski kuitenkin katseli tyynin mielen tietokoneen ruudulta markkinoiden melskausta. Lasku on kylmäpäiselle sijoittajalle oston paikka. Hyvää on mahdollista saada halvalla. Ainakin suhteellisen halvalla.

– Ostin lisää osakkeita. Jos johonkin osakkeeseen (yritykseen) uskoo, niitä kannattaa ostaa lisää, vaikka arvo putoaisikin.

Neuvo on yksinkertainen, mutta siinäkin on poikkeuksensa. Koskikin kuului 2000-luvun alussa niihin, jotka uskoivat sekä Nokiaan että Talvivaaraan.

Kehnosti kävi kummankin kanssa.

– Niistä tuli takkiin aivan reilusti. Olin ensimmäisten joukossa, jotka osti Lontoon pörssistä Talvivaaraa. Silloin tuntui, että tämän parempaahan ei voi olla.

Lopputulos oli, ettäTalvivaaran osakkeesta tuli arvoton jaNokia niiasi murto-osaan huippuarvostaan. Kukaan ei voi pomminvarmasti tietää, oli opetus.

– Siinähän se homman juju on. Kukaan ei voi olla sellainen tietäjä, joka voi varmasti sanoa, että osta tätä ja tätä. Minäkin olen välttänyt antamasta sijoitusvinkkejä, kun niitä on kysytty. Olen sanonut, että enhän minä voi tietää, ei minulla ole sellaista kristallipalloa. Eikä sitä ole kenelläkään, Koski korostaa.

Ei kysytä vinkkiä, vaan yleisnäkemystä markkinoiden kehityksestä tilanteessa, jossa pörssi-indeksit ovat nousseet sitten pandemian alun syöksyn ikään kuin huomista ei olisi.

Se on ja se tulee. Aina. Vaan minkälainen huominen?

– Vähän kuin heittäisi kruunaa ja klaavaa. Kun rahaa painetaan lisää (keskuspankit), se karkaa osakkeisiin. Korkojen nousua on povattu jo viimeiset kymmenen vuotta, mutta ei sitä vain ole tapahtunut. Eikä sellaista ole näköpiirissä. Reaalikorot ovat miinuksella, Koski pohtii.

Näkemys siis on, että nousuvaraa on edelleen. Nytkään ei silti sellaista näkymää, että osakkeisiin sijoittamalla kuittaisi jättipotin ja rikastuisi. Pörssissä pelaaminen ja osakkeisiin sijoittaminen ovat kaksi eri asiaa – ainakin janan eri päissä.

– Ainoa keino, jolla pystyy vaurastumaan, on ostaa osakkeita. Se ei tapahdu vuodessa eikä kahdessa, vaan se tapahtuu 20–30 vuodessa tai 40:ssä. Se on ainoa mahdollisuus. En tunne Kokkolan seudulla kuin muutaman harvan, joka olisi pörssissä pelaamalla tosissaan rikastunut, Koski toteaa painokkaasti.