Paikallisuutiset

Sydänkohtauksesta täysin toipunut kokoomusjohtaja Petteri Orpo uhkuu tarmoa: ”Tämähän on keskustan valtapoliittinen harjoitus ollut koko häkkyrä”, hän suomii sote-uudistusta – Katso Orpon haastattelu videolta

Aluevaalit 2022

Kuntavaalien suurimman ääniosuuden (21,4 %) kesäkuussa kuitannut kokoomus lähtee ensi tammikuun (23.1.) aluevaaleihin täsmälleen samalla tavoitteella kuin seuraavan vuoden eduskuntavaaleihin. Paalupaikka on päämääränä.

Kokoomuksen puheenjohtajaPetteri Orpon mielipide Sanna Marinin hallituksen synnyttämästä sote-ratkaisusta on selvä: ei hyvä, mutta tällä nyt mennään.

– Emme olisi tätä mallia halunneet, mutta jotta siitä ei tulisi täydellistä sotkua – mihin kaikki edellytykset ovat olemassa – tarvitaan kokoomuksen järkeä. Kokoomus lähtee siitä että kun päätökset on tehty, pulinat pois ja hommiin. Me emme sote-uudistusta kaada, mutta meitä tarvitaan muokkaamaan sitä, Orpo totesi Keskipohjanmaalle keskiviikkona.

Katso video:

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Kun kokoomusjohtaja pääsi aamiaispöydässä kunnolla vauhtiin, löytyi hieman räväkämpikin retoriikan vaihde. Kohde oli kokoomukselle tuttu eli hallituspuolue keskusta.

–  Tämähän on keskustan valtapoliittinen harjoitus ollut koko häkkyrä, Orpo innostui lohkaisemaan.

Aluevaalit ovat valtakunnalliset muuten paitsi, että maan suurimmassa kaupungissa niitä ei järjestetä. Helsinki hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa sekä pelastustoimensa itse. Muu maa on pilkottu 21:een hyvinvointialueeseen.

Kokoomuksen valtakunnalliseen kannatukseen tämä järjestely tekee väistämättä loven.

– Kun Helsinki ei äänestä, se laskee meidän valtakunnallista kannatustamme vähintään prosenttiyksikön, Orpo arvioi.

Keskustalle sen poliittisen autiomaan eli Helsingin jääminen aluevaalien ulkopuolelle taas sopii oikein hyvin...

– Sen takia he ovat ajaneetkin tätä!, Orpo heittää toisenkin piikin keskustan suuntaan.

Mikä sitten sote-uudistuksessa perimmiltään mättää, puheenjohtaja Orpo?

– Alunperin sote-uudistukselta haettiin kahta asiaa: saada rahat riittämään vanhenevassa Suomessa ja että ihmiset pääsevät ajoissa hoitoon. Vielä tässä vaiheessa hallituksen läpiviemä malli ei vastaa näistä kumpaankaan.

Orpon mielestä nyt remonttiin menevä vanha malli olisi ollut mahdollista saada tuunattua toimivaksi. Ainakin jos rahaa käytettäisiin yhtä paljon kuin uuden järjestelmän muutoskulut nielevät.

–Ylen artikkelissa kerrottiin jokin aika sitten, että muutoskulut ovat kuusi miljardia euroa tämän vuosikymmenen aikana. Mitä jos se raha olisi pistetty nykyisen järjestelmän parantamiseen? Parempi olisi ollut pysyä nykyjärjestelmässä ja kehittää sitä.

Oli väärin sammutettu tai rakennettu, kohti uutta ollaan joka tapauksessa kovaa vauhtia menossa. Aluevaalien merkitystä Orpo ei vähättele. Päinvastoin.

– Kaksi asiaa on ylitse muiden. Alueet tulevat järjestämään suomalaisten kaikkein tärkeimmät palvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimen, palvelut neuvolasta vanhuspalveluihin, sosiaali- ja vammaispalveluihin, mielenterveyspalveluihin, ensihoitoon. Ne ovat kaikkein tärkeimpiä palveluita.

Palvelujen järjestäminen vaatii myös rahaa. Paljon.

– Toinen asia on, että hyvinvointialueilla tullaan käyttämään 21 miljardia euroa suomalaisten veronmaksajien, äänestäjien rahoja. On sillä väliä kuka niistä on päättämässä, Orpo korostaa.

Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin on pitkin syksyä patistellut aluevaaliehdokkaiksi mahdollisimman tunnettuja ihmisiä. Esimerkiksi kansanedustajia.

Yksi aluevaaleihin ehdokkaaksi asettunut on Petteri Orpo. Miten aikanne riittää hoitamaan Turun kaupungin asioita, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen asioita, eduskunnassa valtakunnan asioita ja vielä johtaa suurta puoluetta?

– On välttämätöntä priorisoida. Valtuustot eivät niin hirvittävän usein kokoonnu. Ne kokoontuvat maanantaisin niin kuin kaupunkien valtuustot, mutta eivät varmasti samoina maanantaina. Lähden siitä, että tämä on järjestettävissä priorisoinnilla.

Tunnettujen ehdokkaiden merkitystä Orpokin korostaa samaan tapaan kuin pääministeri.

– En itsestäni ala puhua, mutta tunnettujen henkilöiden ja politiikan raskaan sarjan mukanaolo toivottavasti edesauttaa äänestysprosentin nousua.

Tähän saakka mielipidekyselyt eivät ole kummoista äänestysaktiivisuutta aluevaaleihin ennustaneet. Mikä olisi ns. säällinen prosentti?

– Demokratian toteutumisen kannalta sen pitäisi kyllä olla yli 50:n. Mahdollisimman korkean äänestysprosentin tulee olla kaikkien puolueiden yhteinen tavoite. Toivon ihmisten ymmärtävän näiden vaalien suuren merkityksen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta. Suomalaiset ovat fiksua väkeä. Toivo elää, että kyllä se äänestysprosentti saadaan synkimmistä arviosta ylöspäin.

Olisiko viitosella alkava äänestysprosentti eräänlainen ”torjuntavoitto”?

– Kyllä se olisi torjuntavoitto.

Petteri Orpo on johtanut kokoomusta vuodesta 2016 lähtien. Hän on ehdolla myös Kalajoella ensi kesäkuussa järjestettävässä puoluekokouksessa.

Ensi kesäkuussa Petteri Orpo vierailee Hiekkasärkillä. Mukana on ruiskukkaväkeä runsaamminkin, sillä Kalajoella järjestetään 10.–12. kesäkuuta kokoomuksen puoluekokous.

Siellä valitaan myös puheenjohtaja...

Orpo ei malta odottaa kysymystä, vaan ilmoittaa selkeän vastauksensa.

– Olen ehdolla.

Jos kokoomuksesta tulee eduskuntavaaleissa suurin puolue ja sen myötä Petteri Orposta pääministeri, puheenjohtajakausi voi venyä yli vuosikymmenen mittaiseksi. Orpo ei tulkintaa kiistä.

– Ilmoittaudun, olen käytettävissä ja haluan viedä kokoomuksen eduskuntavaaleihin. Tähtäimenä on vain ja ainoastaan tulla pääministeripuolueeksi. Sehän tarkoittaa, että sitoudun kokoomuksen johtamiseen pidemmäksi aikaa.

Juuri sitä se tarkoittaa.