Paikallisuutiset
Ei ihan kuin kaupunki pienoiskoossa: Kokkolan valtuutetut ovat keskimäärin selvästi valitsijoitaan parempituloisia – tulokuningas Pekka Nurmi tunnustautuu "iloiseksi veronmaksajaksi"
Eduskunta on kuin kansa pienoiskoossa. Saman pitäisi kaiketi päteä myös kuntien päättäjiin. Eikö niin?
Ei se mene niin. Keskipohjanmaa keräsi verottajalta tiedot kaikkien Kokkolan nykyisen ja vaaleja edeltävän valtuuston jäsenten verotiedoista vuodelta 2020. Tulos vastaa valtakunnallista tilannetta.
Ylivoimainen enemmistö (35/43) Kokkolan kesäkuussa valituista valtuutetuista tienasi enemmän kuin heidät valinneet kaupunkilaiset keskimäärin.
Toisaalta valtuutettujen keskimääräinen ansiotaso on nyt kymppitonnin verran matalampi kuin edellisen. Kesäkuun vaaleissa Kokkolaan valittiin 19 uutta valtuutettua. He muuttivat tulotilastoa. Paikkansa uusineiden tulot ovat molemmissa tilastoissa tietysti samat, kun verotiedot on poimittu vuodelta 2020.
Tilastokeskus julkaisi heti vaalien jälkeen laajan analyysin kuntavaaliehdokkaista ja valituista. Perusjohtopäätös oli yksiselitteinen:
Ehdokkaat ja valitut ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja heistä on myös suurempi osa työelämässä. Tämä selittää osaksi sen, että myös heidän tulotasonsa on korkeampi kuin äänioikeutettujen.
Kuntien ja kaupunkien valtuustot eivät siis ole enempää kansa kuin yksittäinen kunta tahi kaupunki pienoiskoossa. Tuoreet vuoden 2020 tiedot verotettavista tuloista vahvistavat vanhastaan tiedetyn.
Kokkolassa merkille pantavaa on, että nykyisen valtuuston jäsenistä vain kahdella (kokoomuksen Pekka Nurmi ja RKP:n Stefan Anderson) kokonaistulot yltävät verottajan suurituloisuusrajaan, joka on 100 000 euroa. Tällaiset tiedot verottaja toimittaa pyynnöstä medialle.
Edellisessä valtuustossa ”satonnareita” oli neljä. Nurmen ja Andersonin lisäksi keskustan Veikko Laitila ja kokoomuksen Bjarne Kallis.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Isotaluksen (sd.) verotettava tulo vuonna 2020 oli hieman yli 46 000 euroa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Innasen (kesk.) runsaat 69 000 euroa koostui Isotaluksen tavoin pelkästään ansiotuloista.
Kun joukko ihmisiä pannaan järjestykseen vaikkapa tulotason perusteella, on huomattava hajonnan suuruus. Esimerkiksi Kokkolan tuoreessa valtuustossa tulohaitari on äärimmäisen iso.
Valtuuston kuopus, keskustalainen Oliver Pietilä, 21, on hallintotieteiden opiskelija. Sen vuoksi muutaman tonnin (3 258 euroa) verotettava tulo on luonnollista.
Sekä edellisen valtuuston että nykyisen valtuuston eniten tuloja kerännytPekka Nurmi (kok.)on pitkän linjan yrittäjä, jonka kokonaisansiot vuonna 2020 olivat lähes 170 000 euroa.
Nurmi ottaa tyynesti vastaan tiedon ”tulokuninkuudestaan”.
– Medirex (kokkolalainen kuntoutusalanyritys) on perustettu vuonna 1983. Olemme eläneet pihisti ja kehittäneet yhtiötä. Yli varojen ei ole eletty kertaakaan. Yhtiöön on säästynyt rahoja. Nyt kun alkaa eläkeikä tulla (Nurmi on syntynyt vuonna 1952) ja on määrättyjä velvoitteita, mielestäni voin ottaa niitä rahoja nyt rehellisesti pois, Nurmi kommentoi.
Ei ehkä niin kokoomuslaista, että Nurmi korostaa maksavansa mielellään veroja. Nurmen ”verosuunnittelukin” on ollut ikään kuin käänteistä. Pääomatulojen osuus hänen verotettavista kokonaisansioistaan vuonna 2020 oli vain rapiat kymppitonnia.
– Kun kyse on ansiotuloverotuksesta, siitä maksetaan raskaimman jälkeen. Minusta tämä on reilu peli. Suomi on hyvä maa ja Kokkola tarvitsee jokaisen veroeuron, että se selviää tulevaisuudesta. Kyllä minä mielelläni maksan veroja.
Onko Pekka Nurmi siis ”iloinen veronmaksaja”?
– Olen. En pane yhtään hanttiin. Siitä (verottaja) ottaa mitä tarvitsee ja kun rehellisesti sen tekee, saa viedä.
Sekin on vanhastaan tiedetty ja tulee esille myös Tilastokeskuksen viime vaalien analyysistä, että suurituloisimmat ehdokkaat ja myös valitut löytyvät kokoomuksesta.
Kokkolassa tilanne ei vuoden 2020 tietojen perusteella ole tämä. Syytä on tiedostaa, että kun puhutaan vain muutamista ehdokkaista, vaikutus keskiarvoon on huomattavan suurin.
Näin Kokkolan nykyisten valtuustoryhmien keskimääräinen tulotaso kuitenkin menee: Ykkösenä on nelihenkinen RKP:n ryhmä, jonka keskimääräiset verotettavat kokonaistulot (noin 70 000 euroa) olivat parikymmentä tuhatta euroa valtuuston keskiarvoa korkeammat.
Kakkosena tulevat kokoomuksen kuusihenkisen valtuustoryhmän keskimääräiset kokonaistulot (noin 66 000 euroa). Suurimman (10 valtuutettua) valtuustoryhmän eli keskustan keskimääräinen luku oli pyöreästi 50 000 euroa.
Kärkikolmikkoa seuraavat tasaisin välimatkoin muut ryhmät. Vihreiden kahden valtuutetun ryhmän tulokeskiarvo on joukon matalin ja jää puoleen RKP:n ryhmästä. Sitä tosin selittää, että ryhmän toisen jäsenen, terveyskeskuslääkäri Hanna Cygnelin tulot eivät olleet hoitovapaan vuoksi normaalilla tasolla.
// Kirjoitusvirheitä korjattu 11.11. kello 18.10
// Lisätty linkki Tilastokeskuksen kuntavaalianalyysiin 12.11. kello 9.57.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Paikallisuutiset
