keskiviikko 17.8.2022 | 12:56
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

"Emme välttämättä ole nähneet koko palettia" – Venäjä-professori arvioi Moskovan vaikuttaneen siirtolaisoperaatioon ja varoittaa huokaisemasta helpotuksesta

Venäjään perehtynyt professori Kari Liuhto kehottaa katsomaan Valko-Venäjän hybridioperaation lisäksi turvallisuuspolitikan kokonaistilannetta. Hän arvioi Venäjän hääränneen rajaoperaation taustalla, vaikka tämä on kiistetty. Haastattelussa Liuhto myös varoittaa Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen riskeistä ja kertoo, mikä on Venäjän suurin pelko.

Jussi Orell
La 27.11.2021 klo 09:00 | päivitetty ma 16:45

Sosiaalisessa mediassa kiertävä videoklippi näyttää ihmisjoukon vaeltamassa telttoineen valkovenäläisen maantien laitaa. Marraskuisessa letkassa on sekä aikuisia että lapsia.

"Meillä taitaa olla ongelma", arvioidaan eräässä Twitter-päivityksessä kuukauden alkupuolella.

Letkan määränpäänä on Puolan vastainen raja, jonne kerääntyy lopulta tuhansia siirtolaisia. Heistä pääosan kerrotaan olevan kotoisin Lähi-idästä, kuten Pohjois-Irakin kurdialueilta.

Alkaa viivytystaistelu, jossa tulijat pyrkivät EU-alueelle Puolan kieltäytyessä avaamasta rajaansa. Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka vakuuttaa BBC:n haastattelussa, ettei maa ole tarkoituksellisesti tuonut maahanpyrkijöitä alueelleen, mutta myöntää valkovenäläisten joukkojen saattaneen avustaa ihmisiä rajan yli Puolan maaperälle.

Jos Lukashenkalta lähtee Kremlin tuki, hänen päivänsä Valko-Venäjän johtajana alkavat olla vähissä.

Kari Liuhto

Professori, Turun yliopisto

Tuhansien siirtolaisten ilmestyminen EU-rajalle saattoi yllättää jotkut, mutta ei Kari Liuhtoa. Venäjään ja Baltiaan perehtynyt professori havahtui jo aiemmin syksyllä siihen, että jotain poikkeuksellista saattaa olla tekeillä.

Tähän viittasi moni seikka, joita voidaan kutsua hiljaisiksi signaaleiksi. Yksi niistä oli Lukashenkan ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin poikkeuksellisen tiivis yhteydenpito.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori päätti päivittää osuutensa Valko-Venäjää käsitelleestä raportista, jonka hänen kokoamansa tutkijaryhmä julkaisi vuonna 2007. Pontimena olivat eräät syksyn aikana julkaistut asiantuntija-arviot, joiden mukaan mitään erityistä ei johtajien tiiviistä yhteydenpidosta huolimatta olisi vireillä.

– Koin velvollisuudekseni tuoda esiin, ettei kaikki ole business as usual, Liuhto perustelee.

Riippumaton Valko-Venäjä vaatisi kansannousun

Liuhto oli hahmotellut raportissa vuonna 2007 Valko-Venäjän tulevaisuudelle viisi vaihtoehtoa: Pohjois-Korean malli, Kiinan malli, eurooppalainen malli, Karjalan tasavallan malli sekä EU:sta ja Venäjästä riippumattoman valtion malli.

Vaihtoehtojen määrä on vielä julkaisemattomassa päivitysversiossa vähentynyt.

"Presidentinvaaleja seurannut ja kuukausia kestänyt suurmielenosoitus Valko-Venäjällä, maan hallinnon suorittama 'lentokonekaappaus', Valko-Venäjän ja Venäjän presidenttien poikkeuksellisen tiivis yhteydenpito sekä Venäjän lupaus toimittaa modernia asekalustoa Valko-Venäjälle viittaavat siihen, että tulevaisuuden kehityspolkujen määrä näyttää kaventuneen", Liuhto kirjoittaa.

Liuhto kertoo pitävänsä todennäköisimpänä kehityskulkua, jossa Valko-Venäjä liukuu Pohjois-Korean mallista kohti Karjalan tasavallan mallia eli nykyistä tiiviimmin Venäjän kylkeen ja osaksi. Ajan mittaan tuloksena olisi valtioliitto.

– Toki kyse on myös siitä, mitä valkovenäläiset asiasta tuumaavat. Asia ei ole niin yksinkertainen, että vain johtajat päättävät.

Maat ovat solmineet valtioliiton teoriassa jo vuosia sitten. Aidosti riippumattoman Valko-Venäjän toteutuminen vaatisi nykytilanteessa kansannousua.

Professori Kari Liuhto uskoo, että Venäjällä on ollut sormensa pelissä Valko-Venäjän hybridioperaatiossa Puolan rajalla.
Turun yliopisto

Liuhto pitää ilmeisenä, ettei siirtolaisten kuljettaminen EU-rajalle ollut vain Lukashenkan päähänpisto.

– Lukashenkalla ei ollut operaatiossa juuri voitettavaa. Hän olisi varmasti päässyt keskustelemaan Angela Merkelin (Lukashenkalle soittanut Saksan liittokansleri) kanssa helpomminkin. Kyse ei ollut niinkään Valko-Venäjän suhteesta EU:hun vaan Venäjään. Jos Lukashenkalta lähtee Kremlin tuki, hänen päivänsä Valko-Venäjän johtajana alkavat olla vähissä. Lukashenka teki sen, mitä häneltä odotettiin, Liuhto sanoo.

Lukashenka ehdotti Merkelille muun muassa, että Valko-Venäjä huolehtii 5 000 siirtolaisen palauttamisesta, jos EU ottaa vastaan sen rajoilta 2 000 henkilöä.

Liuhto kehottaa katsomaan yksittäisen konfliktin sijaan isoa kuvaa. Hän arvioi, että Venäjän suurin pelko on Ukrainan liittyminen puolustusliitto Natoon. Tämä pelko leimaa Venäjän harjoittamaa ulkopolitiikkaa laajasti.

Venäjä on tiedustelutietojen mukaan keskittänyt joukkojaan lähelle Ukrainaa. Joukkojen liikkeet rajan tuntumassa keräsivät kansainvälistä huomiota myös viime keväänä.

– Ukrainan rajalla on venäläissotilaita, jotka eivät kuulu sinne. Myöskään Bosnia-Hertsegovinan tilanne ei ole sattumaa. Yhteinen nimittäjä on Kreml.

Viittauksella Bosnia-Hertsegovinaan Liuhto tarkoittaa poliittisen tilanteen kiristymistä alueella. Liittovaltion serbialueiden johtajilla on ollut maan muiden alueiden johdon kanssa erimielisyyksiä, joiden on pelätty kärjistyvän jopa aseellisiksi yhteenotoiksi. Bosniankin rajoilla kytee pakolaiskriisi.

Sekä keppiä että porkkanaa

Fakta

Vahva side Venäjään

Valko-Venäjällä on noin 9,5 miljoonaa asukasta.

Heistä noin kahdeksan prosenttia pitää itseään etnisesti venäläisinä. Maan virallinen kieli on venäjä valkovenäjän kielen lisäksi.

Venäjä on myös maan nykyhallinnon ja Aljaksandr Lukashenkan käyttökieli.

Valko-Venäjän tärkein kauppakumppani on Venäjä.

Rajanaapureita ovat Venäjä, Ukraina, Puola, Liettua ja Latvia.

Valko-Venäjän merkitys Suomen ulkomaankaupalle on hyvin pieni.

Liuhto pitää mahdollisena, että jos Lukashenkan vastaiset massaprotestit alkavat uudelleen ja maan asema Venäjän etupiirissä vaarantuu, johto pyytää Venäjältä apua turvallisuustilanteen vakauttamiseksi. Venäjä voisi lähettää joukkojaan myös tekaistun avunpyynnön perusteella tai vedoten etnisesti venäläisen väestön turvallisuuden takaamiseen.

Aljaksandr Lukashenkan hallintoa vastaan on osoitettu mieltä myös ulkomailla. Kuva Romanian Bukarestista viime toukokuulta.
EPA

EU kertoi tiistaina uusista pakotteista, jotka koskevat Valko-Venäjän valtion lentoyhtiötä Belaviaa ja muita siirtolaisten salakuljetukseen ja ihmiskauppaan osallistumisesta epäiltyjä kuljetusyhtiöitä. Komissio luonnostelee lisäksi mustaa listaa yhtiöistä, joilta kiellettäisiin liikennöinti unionin alueella ja lentäminen sen ilmatilan läpi sekä mahdollisuus kulkuneuvojen tankkaamiseen EU-maissa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin mukaan myös Belavian vuokra­sopimukset eurooppalaisten yhtiöiden kanssa raukeavat pakotteiden tultua voimaan.

Asiantuntijat ovat olleet erimielisiä pakotteiden tehosta.

– Diktaattorit eivät ymmärrä pehmeitä keinoja. EU:n pitäisi samanaikaisesti sekä tiukentaa otettaan että aktivoida dialogia laittamalla kaiken huippuosaamisensa peliin. Pakotteet ovat huomattavasti tehokkaampia Valko-Venäjän kuin Venäjän kohdalla, vaikka niitä voidaan osittain kiertää.

– Pakotteiden huono puoli on siinä, että ne voivat viedä Valko-Venäjää lähemmäs Venäjää, sillä sikäläinen media kääntää kansalaisia EU:ta vastaan. Pakotteet ovat silti vaikuttavia, vaikka ovatkin hitaita, Liuhto pohtii.

Suomen ei tarvitse olla huolissaan siitä, että pakotteet iskisivät merkittävästi vientiin, sillä Valko-Venäjä muodostaa Suomen viennistä muutenkin vain 0,1 prosenttia.

Aljaksandr Lukashenka johti siirtolaistilannetta käsitellyttä kokousta viime viikolla. Kuvan on välittänyt Valko-Venäjän presidentinkanslia.
EPA / Valko-Venäj'n presidentinkanslia

Pyhäjoen ydinvoimalasta tarkka harkinta

Liuhto nostaa raportissaan esiin myös suunnitelmat Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisesta Pyhäjoen Hanhikivelle. Hanke on kytköksissä Venäjän valtion Rosatom-konserniin, sillä laitoksen toimittaa sen suomalainen tytäryhtiö RAOS Project.

Hanke olisi 7–7,5 miljardin euron investointi, josta kotimaisen investoinnin osuus olisi noin kaksi miljardia.

"Mikäli lännen suhde Venäjään kiristyy vielä nykyisestä, Suomessa tulisi käyttää poliittista harkintaa sen suhteen, onko syytä antaa rakennuslupaa Fennovoiman ydinvoimalalle, josta Venäjän valtionyhtiö Rosatom omistaa kolmanneksen", Liuhto kirjoittaa raportissaan.

Liuhto myöntää lisäydinvoiman tarpeen pyrittäessä eroon fossiilisista polttoaineista. Turvallisuuspoliittisia näkökulmia ei silti voi ohittaa.

Mikä olisi sellainen merkki suhteiden kiristymisestä, joka perustelisi hankkeen jäädyttämisen?

– Jos Venäjä selvästi kiristäisi otettaan Ukrainasta ja esimerkiksi ottaisi Itä-Ukrainan haltuunsa, se olisi sellainen piste, jossa pitäisi reagoida. Riskianalyyseissa tulisi huomioida kunnolla myös se, voiko Rosatom päätyä pakotteiden kohteeksi, Liuhto vastaa.

Havainnekuva Pyhäjoen Hanhikivelle kaavaillusta ydinvoimalasta. Fennovoiman suunnitelmien mukaan laitoksen kaupallinen käyttö alkaisi 2029.
Fennovoima

Myös puolustusministeriö haluaa lisätietoja hankkeen turvallisuuspoliittisista ulottuvuuksista. Sen mukaan hankkeesta pitäisi laatia riskianalyysi täydentämään voimalan vaatimaa rakentamislupapäätöstä.

Ministeriö pitää tärkeänä myös, ettei ydinvoimalan polttoainetta hankittaisi vain Venäjältä.

Liuhto on samaa mieltä.

– Suurin riski ei edes ole kolmasosan venäläisomistus ydinvoimalasta, vaan liian suuri riippuvuus uraanin tuonnista Venäjältä tai muusta Rosatomin kontrollipiiriin kuuluvasta maasta, kuten Kazakstanista.

Fennovoima on kertonut sopimuksen mahdollistavan polttoaineen hankinnan myös muualta. Sen mukaan maailmalta löytyy suunniteltuun reaktoriin sopivaa polttoaineitta. Yhtiö on myös toppuutellut esiin nostettuja poliittisia riskejä eikä usko Rosatomin päätyvän pakotteiden kohteeksi.

"Uusia vaiheita voi tulla"

Palataan vielä EU:n ulkolaidalle Puolaan. Tilanne Valko-Venäjän puolella näyttää rauhoittuneen. Valkovenäläiset viranomaiset ovat majoittaneet siirtolaisia muun muassa logistiikkahalliin sen jälkeen, kun ovet Eurooppaan eivät auenneet. Vaikka henkilöitä on alkanut palata kotiin, heitä on yhä myös Valko-Venäjällä.

Liuhto pitää oikeana EU:n tiukkaa linjaa konfliktissa. Hybridioperaation välikappaleeksi valjastettujen siirtolaisten päästäminen rajan yli olisi ollut merkki operaation onnistumisesta, mikä olisi lisännyt riskiä vastaaviin jatkossa.

Liuhto arvioi, että vaikka akuutti tilanne Puolan rajalla on helpottanut, ongelma ei välttämättä ole ohi.

– Uusia vaiheita voi tulla. Emme välttämättä ole vielä nähneet koko palettia.

Liuhdon raportista on aiemmin kertonut Maaseudun Tulevaisuus.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »