Paikallisuutiset

Uudelleenjulkaisu: Kokkolalainen Toni Lahti on riskibisneksen ammattilainen – Lahti ja hänen osaomistamansa sijoituspalveluyhtiö Springvest oli mukana 668 miljoonan euron jättimäisessä yrityskaupassa

Uudelleenjulkaisu: Julkaistu ensimmäisen kerran Keskipohjanmaassa 17.4.2021

Jännittikö, hermostuttiko, stressasiko...?

– Sanotaan, että kaksi, kolme edeltävää yötä tuli aika heikosti nukuttua. Sen se vaikutti. Sen verran olen ollut aikaisemmassa elämässä mukana erilaisissa neuvotteluissa ja yrityskaupoissa, että ennen kuin nimet ovat papereissa ja kaikki on valmiina, vasta sitten kauppa on valmis. Kaikkea saattaa tapahtua.

Toni Lahti, viime joulukuussa 42 vuotta, vastaa kysymykseen, joka liittyy viime viikon suureen talousuutiseen. Eikä tarvitse yhtään värittää, kun tuota uutista kutsuu poikkeukselliseksi. Kolkuttelee historiallistakin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

PeliyhtiöSupercell on valtaosalle suomalaisista tuttu. Ainakin nimenä on.Supercell oli listaamaton yhtiö – ei siis pörssissä noteerattu – joka vuonna 2013 myytiin. Kauppahinta nousi toiselle miljardille eurolle.

Haluamme etsiä sellaisia yhtiöitä, joiden ratkaisut hyödyttävät yhteiskuntaa ja ihmisiä. Se on meidän missiomme.

Kyse oli Suomen taloushistorian suurimmasta listaamattoman yrityksen myynnistä.

Viime torstainatalousuutiset kertoivat koronapandemian aikana testausmenetelmästään tunnetuksi tulleen suomalais-ranskalaisenMobidiag Oy:n myynnistä Atlantin taakse.

Amerikkalainen diagnostiikkalaitteiden valmistajaHologic ostaaMobidiagin. Hologicin markkina-arvo on noin 16 miljardia ja kauppahinnaksi kerrottiin 668 miljoonaa euroa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Miten Kokkolan poika Toni Lahti liittyy tähän? Aivan suoraan liittyy.

Vuonna 2012 Lahti oli perustamassa HelsinkiinSpringvest Oy -nimistä yritystä (tuolloin nimi oli Kansalaisrahoitus Oy), jonka liikeidea on etsiä uusia lupaavia suomalaisia kasvuyhtiöitä ja järjestää niille rahoitusta eli käytännössä osakeanteja.

Mobidiag oli ollut Springvestin rahoituskierroksilla kolmeen otteeseen. Sen järjestämissä osakeanneissa 595 sijoittajaa on sijoittanut yhtiöön noin 9,5 miljoonaa euroa.

Viime viikolla omistajilla oli todellinen tilipäivä. Ei siis ihme, että ennen jättimäisen diilin varmistumista Kokkolassa vietettiin muutama yö niukahkoilla unilla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Mikään kun ei ole valmista ennen kuin kaikki on valmista.

42-vuotias Toni Lahti on paljasjalkainen kokkolalainen, joka palasi perheineen juurilleen.
42-vuotias Toni Lahti on paljasjalkainen kokkolalainen, joka palasi perheineen juurilleen. Kuva: Clas-Olav Slotte

Ennen kuin mennään syvemmin Toni Lahden varsinaiseen työhön on syytä katsoa minkälaisista aineksista hänen CV:nsä oikein rakentuu.

Itsenäisyyspäivän aattona vuonna 1978 syntynyt Lahti on Kokkolan Isokylän poikia. Teinivuosiksi kotipaikka tosin vaihtui Torkinmäen koulun lähistölle.

Jalkapalloa Lahti pelasi GBK:n riveissä (”ei mitään sankaritarinoita, ihan semmoinen peruspelaaja”). Liikunta on edelleen vahvasti mukana työn vastapainona. Tennis, uinti, kuntosali, maastopyöräily ja tuore muotilaji padel...

Kokkolan yhteislyseon lukiosta ylioppilaaksi vuonna 1998. Varusmiespalvelu Kajaanissa. Sen jälkeen Turkuun opiskelemaan oikeustieteitä.

Opiskeluvuosien kesätyöpaikka oli Kokkolan kaupungintalolla silloisen kaupunginlakimiehen Mikko Snellmanin avustajana.

Ei tullut nuoresta Toni Lahdesta julkisen sektorin juristia. Bisnespuoli oli alkanut kiinnostaa. Vuonna 2005 kului puoli vuotta Englannissa kansainvälistä oikeustiedettä opiskellessa.

Sen jälkeen työpaikka oli Suomen suurimmassa asianajotoimistossaHannes Snellmanilla Helsingissä. Sen jälkeen Sampo-pankkiin, jossa työ oli kansainvälistä yrityskaupparahoitusta. Seuraavaksi pariksi vuodeksi maan vanhimpaan asianajotoimistoonCastrén & Snellmanille.

Kuriositeettina mainittakoon, että Castrén & Snellmanin osakas Martti Olsson toimi presidentti Risto Rytin toisena puolustusasianajajana sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä (1945–46). Sen jutun voittaminen oli poliittisesti mahdotonta, mutta ei mennä nyt siihen.

Yrityskauppoja, pääomasijoituksia... Niitä nuori Lahti hoiti Castrén & Snellmanilla. Ilmeisen onnistuneesti, kun headhunterit hoksasivat hänet sittemmin pörssiin listautuneeseenFondiaan.

Aivan, Lahden urakehitys vaikuttaa nopealta ja määrätietoiselta. Sen vuoksi, että se on ollut nopeaa – ja määrätietoista.

– Monesti sanotaan, että vain ajautuu johonkin. Kyllä minä ihan määrätietoisesti halusin mennä isoihin asianajotoimistoihin Helsingissä, jotta saisin hyvän kokemuksen. Sen jälkeen voi sitten miettiä tarkemmin mitä haluaa tehdä.

Puoli vuotta Englannissakin oli hyvin tietoinen valinta.

– Ajattelin, että minun pitää mennä ulkomaille, että erotun jollain tavalla. Sitten mentiin puoleksi vuodeksi Englantiin. Kyllä se kaikki oli ihan laskelmoitua, että erottuu joukosta. Kaikki tehtiin sen takia, että CV näyttää hyvältä ja saa hyvää kokemusta.

Edellä olevasta saattaa syntyä väärä kuva. Kuitenkin edelleen nuori mies kehuskelee urallaan ja saavutuksillaan. Siitä ei ole kyse. Lahti vastaa, kun kysytään. Vastaus haastattelupyyntöön sen sijaan vaati yön yli nukkumisen. Tapana kun ei ole ollut tehdä itsestä numeroa.

Sitä paitsi se CV:n kaikkein isoin juttukin vielä puuttuu.

– Tärkein asia on, että vuonna 2000 alettiin seurustella silloisen tyttöystävän ja nykyisen vaimon (Heidi) kanssa. Meillä on tässä matkan varrella siunaantunut kolme lasta.

Lapsista vanhin Oliver on 12-vuotias ja keskimmäinen Livia 8-vuotias. Elian 7-vuotissynttäreitä vietettiin viime torstaina (15.4.).

On aika selvittää mitä Toni Lahti Springvestissä tekee – paremminkin mitä Springvest tekee. Lahden titteli (”en ole niistä ikinä perustanut”) on Investment Director. Suomeksi siis sijoitusjohtaja. Edelleen yhtiössä toimiviin perustajajäseniin ja pääomistajiin kuuluu lisäksi Kälviältä kotoisin oleva Jouni Junkkila sekä vaasalaislähtöinen Markku Jussila.

Voi olla, että yhtiön alkuperäinen ei välttämättä niin mediaseksikäs nimi, Kansalaisrahoitus Oy, kuvastaa taustalla olevaa ideologistakin ajattelua.

– Kun juristina tuli tehtyä yrityskauppoja ja pääomasijoituspuolen juttuja, heräsi ajatus, että olisi tosi hienoa jos näihin hyviin kasvuyhtiöihin pääsisivät muutkin kuin isot ulkomaiset sijoittajatahot. Miten saataisiin vähän demokratisoitua tätä kenttää. Taustalla oli myös se idea, että jos tulee menestystä, raha jää myös suurimmaksi osaksi Suomeen eikä mene ulkomaille.

Oliko jonkinlainen riskiliike lähteä perustamaan tällaista yritystä?

– Silloin ei ajatellut sillä tavalla. Usko oli niin kova tähän juttuun, että ei sitä ajatellut riskinä. Vaan ajatteli, että tämä tulee onnistumaan. Ei ajatellut epäonnistumista, vaan että eiköhän tämä tule onnistumaan.

Juuri tässä pelkistynee yrittämisen syvin olemus. Riskitkin pitää tietysti tiedostaa ja analysoida, mutta sittenkin mahdollisuudet tulevat ensin ja uhkat niiden jälkeen. Päinvastainen järjestys tarkoittaa käytännössä sitä, että yritys jää perustamatta.

Vaan mitä siis Springvest tekee?

– Järjestämme osakeanteja yleensä korkean teknologian kasvuyhtiöille.Pyrimme löytämään meidän mielestämme potentiaalisimmat kasvuyhtiöt Suomesta. Fokus on viime aikoina ollut terveysteknologiassa.

Se taas kytkeytyy Springvestin perustajien ideologiaan.

– Taustalla pitäisi olla pyrkimys ratkaista joku globaali ongelma. Se heijastuu monissa meidän yhtiöissämme. Haluamme etsiä sellaisia yhtiöitä, joiden ratkaisut hyödyttävät yhteiskuntaa ja ihmisiä. Se on meidän missiomme. Mobidiag on tästä yksi esimerkki.

Siispä siihen.

Ei meillä ole kristallipalloa mikä yritys menestyy ja mikä ei. Me olemme vain vilpittömästi jotain mieltä. Osuuko se oikeaan, sen aika näyttää.
Ei meillä ole kristallipalloa mikä yritys menestyy ja mikä ei. Me olemme vain vilpittömästi jotain mieltä. Osuuko se oikeaan, sen aika näyttää. Kuva: Clas-Olav Slotte

Terveysteknologia on ollut myös vuonna 2000 perustetun Mobidiagin ”juttu”. Ehkä sopimatonkin ilmaus, mutta kävikö nyt niin, että viime kevättalvella pandemiaksi räjähtänyt Covid-19-virus oli ikään kuin ”lottovoitto” niin Mobidiagille kuin Springvestille?

– Mobidiag oli hyvässä tilanteessa jo ennen koronapandemiaa. Mobidiag ei tee pelkästään koronatestejä. Käytännössä heidän fokuksensa on aina ollut hengitystie- ja suolistoinfektiodiagnosoinnit sekä tosi iso globaali ongelma eli antibiooteille vastuskykyiset superbakteerit, Lahti muistuttaa.

Siltikin ja kyllä. Koronavitsaus koitui yhtiölle siunaukseksi ­– jos tuo sana on tässä yhteydessä korrekti.

– Superbakteerit tulevat olemaan maailmassa pitkällä aikavälillä suurempi ongelma kuin korona. Muun muassa näihin Mobidiagin testit oli tehty. Heidän teknologiansa ja laitealusta vain oli niin uniikki, että he pystyivät tuomaan samaan teknologiaan myös koronavirustestauksen. He eivät siis luoneet koronavirustestaukseen uutta teknologiaa, vaan he valjastivat olemassa olevan teknologian.

Lahti viittaa Mobidiagin toimitusjohtaja Tuomas Tenkasen pelkistykseen amerikkalaisen jättifirman kiinnostuksesta ja sovitusta huomattavan suuresta kauppasummasta. Tenkanen on todennut, että korkea hintataso johtuu yhtiön ”ainutlaatuisesta teknologiasta”.

”Hologicin näkökulmasta tärkeintä on kehittämämme teknologia. Koronan myötä se on selkeästi testattu, mikä madaltaa kynnystä verrattuna yritykseen, jolla on vielä vähän myyntiä”, Tenkanen totesiHelsingin Sanomille (9.4.).

Koronan myötä – yhtiön ”ainutlaatuisen teknologian” ansiosta – Mobidiag räjäytti pankin.

– On totta kai fakta – Mobidiag on sen itsekin sanonut – että koronatestaus toi kasvua ja toi kovaa kasvua. Se on myös Springvestiä edesauttanut. Ihmiset ja yhtiöt ovat ymmärtäneet, että terveysteknologia on tärkeää.

"Nyt ei kuitenkaan ole sellaista ajatusta, että viiden vuoden päästä pitäisi olla jossain. Tämä tuntuu hyvältä. Tehdään tätä niin kauan kuin tuntuu hyvältä."
"Nyt ei kuitenkaan ole sellaista ajatusta, että viiden vuoden päästä pitäisi olla jossain. Tämä tuntuu hyvältä. Tehdään tätä niin kauan kuin tuntuu hyvältä." Kuva: Clas-Olav Slotte

No mutta. Etsiä keltanokkafirma, jolla on teknologinen ratkaisu johonkin globaaliin ongelmaan, järjestää sille rahoittajat ja odotella, kun joku ostaa sen sadoilla miljoonilla euroilla.

Helppoa kuin heinänteko? Ei ole.

Todellisuus on toista maata. Liikeideoita ja niihin uskovia yrittäjiä kyllä löytyy. Se ei ole ongelma. Onnistuminen sen sijaan voi olla. Tulevaisuuden ennustaminen on alan ammattilaisillekin vaikeaa.

– Totta kai mekin voimme olla väärässä. Ei meillä ole kristallipalloa mikä yritys menestyy ja mikä ei. Me olemme vain vilpittömästi jotain mieltä. Osuuko se oikeaan, sen aika näyttää.

Lahti toteaa suoraan jäämeren kalsean realiteetin.

– Suurin osa korkean teknologian alkuvaiheen yhtiöistä menee konkurssiin ja epäonnistuu. Pitää muistaa, että lähteminen aikaisen vaiheen teknologiayhtiöihin on äärettömän korkean riskin sijoitustoimintaa. Se ei todellakaan sovi kaikille.

Sijoittamisen perusohje pätee erityisen hyvin tähän. Hajauta ja sijoita vain pieni osa varallisuudestasi aloitteleviin yhtiöihin. Sillä mielellä, että tiedostat riskin menettää kaiken sijoittamasi.

Oletko törmännyt ns. onnenonkijoihin?

– En sanoisi onnenonkijoihin. Hyvässä uskossa olevia yrittäjiin, joilla voi olla ehkä liian isot kuvitelmat. Toisaalta jos ei yrittäjä usko, kuka sitten uskoo. On hieno ominaisuus, että on kova usko omaan tekemiseen. Voi tosin olla liian ruusuinen kuva tulevaisuudesta. Kun on muutama tuhat firmaa tässä katsonut, voi sanoa että yleensä kaikki viivästyy siitä mitä yrittäjä on ajatellut. Hyvin harvoin päästään niihin tavoitteisiin, joita on alkuvaiheessa asetettu.

Lahti korostaa tavoitteiden priorisointia. Jos raha on ykkönen, asiat eivät ole kohdallaan.

– Kyllä intohimo pitää lähteä ongelman ratkaisemisesta tai palvelun ja teknologian kehittämisestä. Totta kai raha on osatekijä, mutta se ei saa olla itseisarvo.

Laajempi horisontti. Sitä tarvitaan, kun Toni Lahti miettii työkseen aloittelevien teknologiayritysten mahdollisuuksia.
Laajempi horisontti. Sitä tarvitaan, kun Toni Lahti miettii työkseen aloittelevien teknologiayritysten mahdollisuuksia. Kuva: Clas-Olav Slotte

Kuten jo todettua Toni Lahti ei todellakaan tyrkyttänyt itseään haastateltavaksi. Omasta varallisuudesta hän ei ole hanakka puhumaan, mutta ei tietysti kiistäkään ilmeisestä faktaa. Varakkaasta miehestä on kyse. Nyt vielä aikaisempaakin varakkaammasta.

Ketä kiinnostaa, voi tehdä laskutoimituksia. Springvest omistaa reilut kaksi prosenttia Mobidiagista. Velaton kauppahinta on noin 600 miljoonaa euroa ja reilut kaksi prosenttia siitä on suuruusluokkaa 12 miljoonaa euroa. Toni Lahti puolestaan on yksi Springvestin pääomistajista. Sen päälle sitten henkilökohtaiset sijoitukset Mobidiagiin...

Olet niin varakas mies, että rahan takia sinun ei enää tarvitsisi töitä tehdä?

– Kyllä tässä vielä pitää töitä tehdä ja mielellään tekeekin. Mitäs muuta tässä alkaisi 42-vuotiaana. On kiva tehdä sellaisia asioita, joista nauttii. Haluan olla jollain tavalla mukana kasvuyhtiöissä. Joko Springvestin kautta tai muuten. Nyt ei kuitenkaan ole sellaista ajatusta, että viiden vuoden päästä pitäisi olla jossain. Tämä tuntuu hyvältä. Tehdään tätä niin kauan kuin tuntuu hyvältä.

Varsinkin kun hommia saa tehdä kotiseudulla. Sinne perhe palasi joitakin vuosia sitten.

– Halusimme palata juurillemme luonnon rauhaan ja lähelle sukulaisia. Täällä on turvaverkosto, kummankin vanhemmat ja sisarukset. Kyllä tässä (muuttopäätöksessä) olivat pehmeät arvot taustalla.

Sen verran syntymäkaupungin bisneksistäkin Lahdella on ensikäden tuntumaa, että hän istuu logistiikkayhtiö Ahola Groupin hallituksessa.

Ennen koronaa Lahti reissaisi Kokkolan ja Helsingin väliä, mutta sattuneesta syystä tilanne reilu vuosi sitten muuttui. Hyvin on sujunut.

– Olen monet neuvottelut ja keskustelut hoitanut maastopyörän selästä keskellä metsää. Onko mitään järkeä pitää palaveri, jossa kymmenen ihmistä lähtee eri puolilta Suomea ja istuu tunnin? Kyllä se aika tehotonta on. Sen sijaan, että hoidetaan kokous Teamsin kautta.

Teknologinen innovaatio sekin. Ei tosin ihan aloittelevan yhtiön.

///

Uudelleenjulkasu: Julkaistu ensimmäisen kerran Keskipohjanmaassa 17.4.2021

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä