Paikallisuutiset

Aluevaalit järjestetään ajallaan koronatilanteesta huolimatta –  Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan siirtopäätös olisi pitänyt tehdä ”jo ajat sitten, enää ei siirtoon ole käytännön mahdollisuutta”

Lähihistoria ei ole toistamassa itseään. Viime huhtikuuksi alun perin suunnitellut kuntavaalit päätettiin silloisen koronatilanteen vuoksi lykätä vajaalla kahdella kuukaudella kesäkuulle (13.6.). Suomen historian ensimmäiset aluevaalit pidetään kuitenkin ajallaan ensi tammikuussa.

Oikeusministeriön vaalijohtajaArto Jääskeläisen mukaan oikeusministeriön ja THL:n virkamiehet seuraavat tarkasti omikronmuunnoksen leviämisen nopeasti pahentamaa epidemiatilannetta, mutta aluevaalien aikataulu pitää.

– Sellainen (siirto)päätös olisi tullut tehdä jo ajat sitten. Enää ei siirtoon ole käytännön mahdollisuutta. Meillä vahvistetaan ehdokasasettelu torstaina (23.12.) ja 12. päivä tammikuuta alkaa ennakkoäänestys, Jääskeläinen totesi Keskipohjanmaalle tiistaina.

Kuntavaalien siirtopäätös tehtiin maaliskuun 6. päivänä eli noin puolitoista kuukautta ennen alkuperäistä varsinaista äänestyspäivää (18.4.). Aluevaalien varsinaiseen äänestyspäivään (23.1.) on ensi sunnuntaina eli tapaninpäivänä aikaa tasan neljä viikkoa.

Vaalien siirto pitäisi kevään tapaan toteuttaa lakimuutoksella eli se on eduskunnan käsissä oleva asia.

ElinkeinoministeriMika Lintilän (kesk.) vastaus mahdolliseen siirtoon oli myös selkeä: ”Ei ole siirto ollut missään esillä”, Lintilä vastasi viestillä Keskipohjanmaan kysymykseen.

Oppositiossa olevan kokoomuksen kansanedustajaTimo Heinonen sen sijaan vaati viime lauantaina Uuden Suomen jutussa tiukkaan sävyyn vaalien lykkäämistä. Hänen mielestään vaaleja ei voi järjestää tammikuussa terveysturvallisesti.

Aluevaalien siirto olisi aikataulusyistäkin hankalaa. Aluevaltuustojen on määrä aloittaa toimintansa viitisen viikkoa vaalien jälkeen, ensi maaliskuun alussa. Hyvinvointialueet taas aloittavat vuoden 2023 alussa. Vaarana on, että vaalien siirto romuttaisi koko aikataulun.

– Kyllä siinä tuollainenkin näkökulma on. Se on koronatilanteelle toisarvoinen, mutta se on yksi asia, joka siellä takana kuitenkin on ja jonka mukaan myös mennään, Jääskeläinen myöntää.

Omikronmuunnoksen leviämisvauhti on tietysti noteerattu myös vaalien järjestelyistä vastaavassa oikeusministeriössä.

– Sehän on nyt ihan selvää, että tilanne on mennyt huolestuttavampaan suuntaan. Tällä hetkellä kuitenkin tilanne on se, että vaalit toimitetaan terveysturvallisesti ihan oikealla paikallansa, Jääskeläinen vakuuttaa.

Verrattuna kuntavaalien alusaikaan tilanne on rokotusten suhteen aivan toinen. Vielä maaliskuun alussa rokotuskattavuus oli hyvin matala. Nyt Suomessa on annettu jo yli yhdeksän miljoonaa rokoteannosta. Ongelmaksi vain on muodostanut, että kaksikaan piikkiä ei näytä estävän omikronin leviämistä.

– Tästä asiasta nimenomaan on keskusteltu THL:n kanssa. THL:n näkemys on edelleen se, että äänestäminen on matalan riskin toimintaa, ja vaalit pystytään varmasti toimittamaan terveysturvallisesti, Jääskeläinen toteaa.

Vuodenaikavaihtelusta (infektioepidemiat tapaavat laantua kesällä) odotettiin ja saatiinkin apua kuntavaalien kohdalla. Sydäntalven vaalien siirtämisestä kuukaudella tai kahdella kohti kevättä ei tässä mielessä todennäköisesti hyötyä olisi.

Äänestyspaikoilla terveysturvallisuudesta huolehtiminen tarkoittaa muissakin yhteyksissä kovin tutuiksi tulleita koronaohjeita. Äänestämään mennään maskit päässä, käytetään käsidesiä, pidetään turvavälit...

– Sen lisäksi äänestyspaikoilla on hyvät tuuletukset, hyvät puhdistukset ja omat kynät saa ottaa mukaan. Jos on eristykseen tai karanteeniin määrätty ja haluaa tulla äänestämään, se onnistuu äänestyspaikan ulkopuolella ulkotilassa. Kiteytettynä voi sanoa, että ihan samat toimenpiteet ovat voimassa kuin kuntavaaleissakin, Jääskeläinen luettelee.

Onko poliittiselta puolelta tullut mitään viestejä liittyen aluevaalien järjestämiseen?

– Ei ole. Tämä on ollut virkamiesyhteistyötä oikeusministeriön ja THL:n kanssa. Samalla kun keskustelemme THL:n kanssa, pidämme tietysti ihan online meidän ministeriömme poliittista päättäjätahoa ajan tasalla.

”Poliittinen päättäjätaho” on yhtä kuin oikeusministeri Anna-Maja Henriksson?

– Kyllä. Hän ja hänen esikuntansa. Pidämme heitä koko ajan tasalla tästä tilanteesta, Jääskeläinen sanoo.

Keskipohjanmaa ei tiistaina tavoittanut ilmeisen kiireistä oikeusministeriä.

Aluevaalien äänestysprosentista on kannettu huolta ilman koronaakin. Jääskeläinen ei halua ottaa kantaa, painaako pahentunut epidemiatilanne äänestysaktiivisuutta alemmaksi. Sen vuoksi, että osa ihmisistä ei tartuntojen pelossa uskaltaisi lähteä äänestämään.

– Kunnat ovat tehneet ja tulevat tekemään kaikki voitavansa sen eteen, että olisi terveysturvallista äänestää. Meillä ei ole mitään syytä epäillä, etteivätkö kunnat myös onnistuisi tässä.