Paikallisuutiset

Uudelleenjulkaisu: Matti Peltolaa ei enää väsytä ja askel on kevyt: "Moni on vasta äänestä tunnistanut minut" – Katso video leikkaushoidon merkityksestä

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Keskipohjanmaassa 27.11.2021

NivalalaisenMatti Peltolan mahalaukun ohitusleikkauksesta on kulunut puoli vuotta. Miehestä on lähtenyt painoa 57–58 kiloa, mikä näkyy sekä kasvoissa että kropassa.

– Moni vastaantulija on vasta äänestä tunnistanut minut, Peltola myhäilee.

Kohtaamiset ovat olleet mukavia, ja Peltola on kertonut lihavuusleikkauksesta avoimesti rohkaistakseen muita samaa operaatiota harkitsevia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Haluan auttaa myös muita ja kannustan heitä lähtemään mukaan oman terveytensä ehdoilla, hän sanoo.

Mukaan lähtemistä ei kannata hänen mielestään pitkittää siitä syystä, että jonotusaika on pitkä.

– Kannattaa lähteä mukaan ja kärsivällisesti osoittaa, että pystyy omaksumaan uudet elämäntavat.

Leikkaukseen pääsyn vaatimuksena on 7 prosentin pudotus painosta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Peltola oli harkinnut leikkaushoitoa jo vuosia. Hän oli yrittänyt laihduttaa useita kertoja kymmenen vuoden aikana. Erilaisia laihdutuslääkkeitäkin kokeiltiin, mutta tuloksetta.

Painon kanssa oli jatkuvasti jojo-liikettä.

Peltola päätti hakeutua leikkaukseen terveyssyistä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– En ottanut ylipainosta paineita ennen kuin tuli fyysisiä ongelmia, hän kertoo.

Hänellä oli väsymystä, verenpainetta ja kakkostyypin diabetes. Leikkauksen jälkeen puolivuotiskontrollissa todettiin, että diabetes-sairautta ei enää ole. Myös verenpainelääkitystä on vähennetty.

Kehonkoostumusmittauksessa metaboliseksi iäksi todettiin ennen leikkausta 73 vuotta. Puolivuotiskontrollissa se oli 45 vuotta.

Matti Peltola on 59-vuotias. Enää hänen ei tarvitse nukkua päiväunia, sillä häntä ei väsytä. Hän myös jaksaa tehdä kotitöitä paremmin kuin ennen.

Matti Peltola aloitti laihduttamaan terveyssyistä. Ulkonäön puolesta ylipaino ei häntä haitannut.
Matti Peltola aloitti laihduttamaan terveyssyistä. Ulkonäön puolesta ylipaino ei häntä haitannut. Kuva: Peltolan perhealbumi

Laihduttaminen kohti leikkausta alkoi kaksi vuotta sitten. Peltola onnistui omaehtoisesti laihduttamaan 10 kiloa, mutta sen jälkeen paino teki jälleen kerran hissiliikettä.

Peltola turhautui.

– Otin yhteyttä työterveyshuoltoon ja sain sieltä hyvää kannustusta. Jaksoin jatkaa vaikean hetken yli ja sain pudotettua painoa vielä seitsemän prosenttia lisää.

Suurin opetus laihduttamisessa oli se, että syömälläkin voi laihtua. Tärkeää on huomata, mitä suuhunsa laittaa ja missä järjestyksessä.

Hänen mielestään itseään ei kannata syyllistää lihomisen vuoksi.

– Tärkeintä on säännöllisyys. Saa syödä suhteellisen hyvinkin ja repsahtaa, kunhan syö monta kertaa päivässä. Siihen on päästävä.

Kun Peltola sai lähetteen Oulun yliopistolliseen sairaalaan, alkoivat Oulun reissut muun muassa ravitsemusterapeutin luona. Leikkaavan kirurgin hän tapasi ensimmäisen kerran joulukuussa.

Silloin hän sai kuulla, että leikkaus on viimeistään kesäkuussa, sillä hoitotakuuaika oli kuusi kuukautta.

Leikkauspäivä oli helatorstai toukokuussa.

Ennen leikkausta hän oli pudottanut painoa yhteensä 28 kiloa, joista 6 kiloa lähti kolmen leikkausta edeltävän viikon aikana. Hän oli silloin niukkaenergisellä ravinnolla, jotta sisäelinten ympäriltä lähtisi rasvaa.

Leikkauksen jälkeen Matti Peltolan terveystilanne muuttui olennaisesti. Kakkostyypin diabetesta ei enää ole eikä väsynyttä oloa, joka pakotti päiväunille.
Leikkauksen jälkeen Matti Peltolan terveystilanne muuttui olennaisesti. Kakkostyypin diabetesta ei enää ole eikä väsynyttä oloa, joka pakotti päiväunille. Kuva: Clas-Olav Slotte

Leikkauspöydälle joutuminen ei pelottanut, sillä siihen oli aikaa tottua puolentoista vuoden ajan. Tietoa ja tukea Peltola sai kirjallisuudesta ja työterveyshuollosta.

– Olin aika valmis ja suorastaan odotin leikkausta.

Potilaasta huolehdittiin hyvin ja leikkaava kirurgi kävi keskustelemassa ennen leikkausta.

– Alan henkilöstöllä oli hieno suhtautuminen. Nukutuslääkäri oli rento tyyppi ja hän osasi lukea minusta, että ymmärrän huumoria.

Paikalla oli myös puoli tusinaa opiskelijoita. Peltola käveli leikkaussaliin omin jaloin.

Viiden tunnin kuluttua leikkaus oli ohitse. Peltola oli antibioottilääkityksen vuoksi yhden ylimääräisen vuorokauden sairaalassa.

– Heti tuotiin samaa ruokaa kuin muillekin. Söin aamiaista sillä erolla, että söin niin kauan, että minulle tuotiin lounas päälle.

Peltola noudatti ohjeita, joiden mukaan tulee syödä hitaasti. Leikkausta seuraavana iltana hän jo käveli sairaalan käytävillä. Kipuja hän tunsi istumaan noustessa.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa saamasta hoidosta on pelkästään hyviä kokemuksia.

Matti Peltola sanoo olevansa perusluonteeltaan positiivinen. Nyt kun fyysinen olo on parempi, mieli on vielä parempi kuin ennen.
Matti Peltola sanoo olevansa perusluonteeltaan positiivinen. Nyt kun fyysinen olo on parempi, mieli on vielä parempi kuin ennen. Kuva: Clas-Olav Slotte

Kahden päivän kuluttua hän pääsi kotiin. Sairaslomaa kesti neljän viikon ajan, mutta toipumisaikanakin Peltola halusi osallistua työpaikan verkkopalavereihin oman jaksamisensa mukaan.

– Kyllähän uni maistui toipilasaikana, joten monta verkkopalaveria meni niin, että taisin nukahtaa.

Leikkaus tehtiin tähystämällä, joten leikkaushaavat olivat parin tikin tai paremminkin niitin kokoisia. Leikkausarvet paranivat nopeasti, ja toipuminen oli helpompaa kuin hän oli etukäteen odottanut.

Kotona Peltola opetteli syömään 5–6 kertaa päivässä. Hän söi mahdollisimman pian normaaliruokaa mutta soseutettuna.

– Paras soseutuskeino ovat omat hampaat. Pureskelemalla saa syljen erityksen lisääntymään ja se hoitaa myös leikkaushaavaa ja suolistoa.

Ohitusleikkauksen jälkeen ruoka ei maistu suussa samalta kuin ennen. Kun mahalaukku on osittain poissa pelistä, se ei tuota samalla tavalla aivoihin mielihyvähormoneja, jotka aiheuttavat nälän tunnetta.

Peltola ei kuitenkaan kärsi siitä, että entiset lempimaut eivät enää maistu samalta.

– Ei sitä kaipaa enää. Joistakin ruoista tykkään edelleen ja ehkä voimakkaammista mauista kuin aikaisemmin.

Esimerkiksi naudanliha, ruisleipä tai leipä ylipäätään ei maistu enää, näkkileipää lukuunottamatta.

Peltolalle ei ole tuottanut vaikeuksia tottua ulkonäön radikaaliin muuttumiseen.

– Minulla on ollut pääkoppa aina samanlainen. Nauran ja puhun mutta toki kun fyysinen olo on parempi, niin mielikin on parempi.

Hänen perusluonteensa on ollut aina positiivinen.

– Täysillä mennään mutta ei hirveästi murehdita. Se on ollut asenteeni ennen leikkausta ja sen jälkeen.

Kun hän katsoo kasvojaan peilistä, hän huomaa kyllä muutoksen.

– Isä oli langanlaiha, samoin veljeni. Ehkä me muistutamme enemmän toisiamme nyt. Valokuvia kun katsoo, niin kyllä niistäkin varmaan huomaa.

Kun Peltola aiemmin tarkeni hyvin, hän joutuu nykyään pukemaan enemmän vaatetta päälle.

– Se negatiivinen puoli leikkauksesta on ollut, että käteni palelevat herkästi. Energiamäärä on ehkä niin pieni, että se ei riitä elimistön lämmittämiseen.

Matti Peltola oli yrittänyt aiemminkin laihduttaa, mutta paino palasi takaisin. Ennen leikkausta hän onnistui laihduttamaan yhteensä 28 kiloa.
Matti Peltola oli yrittänyt aiemminkin laihduttaa, mutta paino palasi takaisin. Ennen leikkausta hän onnistui laihduttamaan yhteensä 28 kiloa. Kuva: Clas-Olav Slotte

Vaateostoksilla on nykyään mukavampi käydä, kun vaatteet varmasti mahtuvat päälle. Vaikka mies ei halua koreilla vaatteilla, hän on huomannut tarjonnan olevan huikea.

– Ennen vain tietyistä liikkeistä ja kaukaa löytyi esimerkiksi miesten pukuja. Nyt voin mennä kauppaan kuin kauppaan ja ostaa jopa farkut.

Lähtöpainoa hän ei halua vielä kertoa. Sen aika on sitten, kun mies on päässyt tavoitteeseen.

Painon lisäksi seurataan kehonkoostumusta, ja sen suhteen on vielä tekemistä. Tavoitteen mukaan kuitenkin edetään, se on tärkeintä.

Lisäleikkausta hänelle ei ole tulossa. Useat joutuvat lisäleikkaukseen ylimääräisen ihopoimun tai tyrän vuoksi.

– Lääkäri arvioi, että ihoni näyttää palautuvan. Eikä minulla ole enää pitkä matka tavoitepainoon, Peltola sanoo.

Liikunnallista palautumista on haitannut Peltolan syksyllä sairastama koronatauti.

– Minulla on vieläkin jälkitauteja, kuten nenä on tukossa suurimman osan aikaa. Se haittaa mutta eiköhän siitäkin selvitä. Olen hyvässä kunnossa muuten.

Leikkaus ja elämäntavan muutokset vaikuttivat myös työelämään.

– Samalla kun uudistuin fyysisesti, uudistuin myös työelämässä ja palasin perustehtävään, Peltola kertoo.

Hän on työskennellyt Aikuiskoulutuskeskuksen Aiku:n rehtorina, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun koulutusjohtajana ja Jokiedu Oy:n toimitusjohtajana. Nyt hän on lehtori Oulun seudun ammattiopistossa OSAO:ssa. Hänen osaamisalansa on hitsaus ja työpaikka on Oulussa.

– Toivottavasti saan käyttää viimeiset työvuodet terveenä, ja siitä hyötyy myös yhteiskunta. Olen kiitollinen siitä, että pääsin tällaiseen projektiin.

Peltolan mukaan yhteiskunta säästää lääkekuluissa muutamassa vuodessa sen, mitä leikkauksesta aiheutui. Kustannuksia tuli myös potilaan maksettavaksi, mutta siitä huolimatta Peltola suosittelee leikkausta.

Jatkossa hän aikoo harrastaa liikuntaa aikaisempaa enemmän. Hän on juossut maratonin ylipainoisena, jolloin hän painoi 10 kiloa enemmän kuin nykyään.

– Pieni kipinä on syttynyt, kun olen pystynyt ottamaan juoksuaskelia ja satsannut juoksukenkiin. Jospa sitä pääsisi toteuttamaan, Peltola pohtii.

Fakta

Matti Peltola

Syntynyt -62 Nousiaisten Valpperin kylässä.

Perheeseen kuuluu vaimo Riitta Peltola ja lapset Antti (26), Laura (19) ja Viivi (15).

Koulutukseltaan insinööri ylempi AMK.

Töissä Koulutuskuntayhtymä OSAO:ssa lehtorina.

Harrastaa: kiviä, pihatöitä ja liikuntaa.

Motto: Minulle kaikki kivet ovat jalokiviä.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä