★★★★★

Ikuiseen rauhaan.

Ohjaus Ville Suhonen, 2021

Yle Areena

Kun Turun yliopiston ylioppilaskunta vuonna 1983 oli huolissaan aseistakieltäytyjien asemasta, lähetti YK-suurlähettiläs Keijo Korhonen ylioppilaskunnalle kirjeen. ”Ilmaisen syvän halveksumiseni TYY:n nykyistä johtoa kohtaan. Olette hellittelemässä raukkoja ja pelkureita.” (29.4.1983)

Kolumnivastineessa Helsingin Sanomissa kirjailija Christer Kihlman arveli Korhosen kuvitelleen, ettei ylioppilaskunta uskalla julkaista kirjettä. ”Aseista kieltäytyminen ei ole sen enempää pelkuruutta kuin vastuuttomuuttakaan. Sen sijaan aseista kieltäytyminen merkitsee hyvin rakentavaa tulevaisuuden uskoa”, Kihlman kommentoi. (HS 24.7.1983) Ville Suhosen taidokkaassa dokumentissa Ikuiseen rauhaan 1930-luvun aikalaistoimittaja tiivistää Arndt Pekurisen (1905-1941) merkityksen: ”Nuoret ovat ennenkin eläneet etukäteen elämää, joka toteutuu vasta uusien aikojen tultua.”

Albert Einsteininkin puolustama pasifisti Pekurinen oli rohkea ja vankkumaton periaatteen mies. Siksi hänet vietiin väkisin sotarintamalle ja surmattiin pelkurimaisesti sekavien olosuhteiden vallitessa. Ville Suhonen selvittää aseistakieltäytyjän viimeiset tunnit ja nimeää syylliset rikokseen. Dokumentin hengästyttävän jännittäviä ja kauhistavia päätösminuutteja seuratessa tulee mieleen, että aiheesta saisi myös väkevän draamaelokuvan. Ainakin sen katsoisi mieluummin kuin neljännen Tuntemattoman sotilaan.

Ikuiseen rauhaan ei tutki vain Pekurisen vaikutusta ja kohtaloa, vaan löytää salaiseksi julistettujen kansioiden, oikeuspöytäkirjojen, lehtijuttujen ja kirjeiden takaa ihmisen. Vaimon ja tyttären muistot ovat lämpimät. Mies itse lohduttautui sillä, että jos hänet tapetaankin, ei hänen ainakaan tarvitse tappaa muita.

Ylen äänestyksessä 2004 Arndt Pekurinen sijoittui Suurista suomalaisista sijalle 54. Helsingin Malmin hautausmaan muistokivi tietää: ”Elit rauhalle, siksi sinut ammuttiin. Sä elät sittenkin!”