perjantai 27.5.2022 | 22:45
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Ämpäreillä äänestysaktiivisuus nousuun? – Vili Ruuska on äänikolumnissaan vaalitunnelmissa

Su 23.1.2022 klo 06:30 | päivitetty su 08:08

Kuuntele kolumni tästä (kolumni luettavissa alla):

Alakanttiin muttei katastrofaalisen huonosti. Näin politiikan märkäkorva arvioi aluevaalien ennakkoäänestyksen äänestysprosenttia. Sehän oli koko maassa 26,3, tiistaina päättyneen ennakkoäänestyksen jälkeen. Vielä perjantaina oikeusministeriö päivitti äänimääriä ja lopullinen ennakkoäänestysprosentti kipusi 26,5 prosenttiin. Keski-Pohjanmaalla se oli pari prosenttiyksikköä vähemmän. Ihan oikeasti pelkäsin pahempaa.

Vaalipäivän äänestysvilkkaus on arvailujen varassa. Näistä lähtökohdista – tämänhetkisen äänestysprosentin, epidemiatilanteen ja aluevaalien yleisen kiinnostavuuden pohjalta – en usko ihmeisiin positiivisessa mielessä.

Toivon tietenkin olevani väärässä. Korostettakoon myös, ettei tämä kirjoitus ole lobbausta, että älkää ihmiset äänestäkö.

Pitää olla armollinen. Tämähän oli aluevaalien päänavaus. Lisäksi korona toi tunnetut ja tunnustetut vaikutuksensa esimerkiksi kampanjointiin.

Olosuhteet eivät olleet optimaaliset kesän kuntavaaleissakaan. Siitä huolimatta koruton fakta on se, että kuntavaaleissa oli alhaisin äänestysprosentti 70 vuoteen: 55,1.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa sentään parannettiin edellisiin vaaleihin nähden kahdella prosenttiyksiköllä (72,1). Noissa lukemissa oltiin edellisen kerran eduskuntavaaleissa vuonna 1991.

Läpinäkyvyyden vuoksi on tuotava esiin, että 30 vuodessa äänestysaktiivisuus ei ole muuttunut merkittävästi eduskuntavaaleissa. Kun tarkasteluaikaa pidennetään, voidaan todeta, että alaspäin on tultu yli kymmenen prosenttiyksikköä. Ei kriittisiin lukemiin, joita viime kesän kuntavaalien ja etenkin tämänkertaisten aluevaalien äänestysprosentit lähentelevät. Silti.

Aluevaaleihin nähden eduskuntavaaleja hedelmällisempänä vertailukohteena pidän kuntavaaleja. Niille on käynyt aivan samoin kuin eduskuntavaaleille. Vuonna 1984 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 74,0. Vuoden 1996 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli heikoin toisen maailmansodan jälkeen: 61,3. Sitä lukemaa ei ole sittemmin kertaakaan saavutettu.

Korona on pätevä (teko)syy nyt, niin arvatenkin oli lama silloin. Heitän vasta-argumentiksi, että tuskinpa laman passivoiva vaikutus politiikkaan enää 2010-luvun alussa näkyi. Vaaliväsymyskin on liian helppo selitys.

En ole matemaatikko enkä yhteiskuntatieteilijä. Te lukijat olette niissä asioissa ihan yhtä päteviä kuin toimittajapoloinen Kokkolan Neristanista. En sano, että politiikka on kriisissä, mutta eiväthän esittelemäni luvut peräkkäin aseteltuina mairittele.

En syvenny syihin vaan lähestyn asiaa ratkaisukeskeisesti. Miten hilata äänestysprosenttia ylöspäin? Äänestyspakko poistaisi ongelman mutta olisi juridisesti vaikea temppu. Olisi se muutenkin ontuva ratkaisu. Kiinnostuisiko väkisin uurnille raahattu sen enempää politiikasta? Veikkaan pikemminkin voimakasta vastareaktiota.

Ei siis keppiä vaan porkkanaa. Jollakin tapaa ihminen pitäisi palkita siitä, että hän äänensä antamalla pönkittää edustuksellisen demokratian uskottavuutta. Ihminen aidosti kokisi saavansa jotain siitä, että "täyttää kansalaisvelvollisuutensa", kuten monet perimmäiseksi äänestyssyykseen haastatteluissa ilmaisevat.

Ei sen tarvitse olla mitään ylevää tai rahallisesti arvokasta. Kuuluuhan kulttuurisiin traditioihimme jonottaa ilmaisten ämpäreiden takia.

"Ääni sulle, sanko mulle". Siinä vasta idea. Saa ottaa talteen.

// 23.1. lisätty oikeusministeriön päivitetty ennakkoäänimäärä.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »