perjantai 1.7.2022 | 22:35
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Aluevaaliehdokkaan mielipide: Koljoselle ja muille vaalipiiristä ja sairaalasta

La 22.1.2022 klo 13:15

Aluevaalit 2022

Yhteinen hallintokokonaisuus Kalajokilaakson kanssa menetettiin Kokkolan politiikan johdosta – kaikki munat pantiin Pietarsaaren valloittamisen koriin, Kokkosaareen – ja nyt olemme tilanteessa, että saamme vapista, miten kauan perustettava hyvinvointialueemme saa toimia itsenäisenä ja millä tasolla keskussairaalan palveluja pidetään.

Olen kertonut tutustumismatkasta syksyllä 1993, jonka aikana muutamat vaikutusvaltaiset henkilöt olivat päättäneet tyrmätä ajatuksen kaksoismaakunnasta Kalajokilaakson kanssa. Varsinaisista poliitikoista matkalla olivat Antti Hietaniemi ja Kari Urpilainen. Tuolloin käytännössä linjattiin maakunnan kohtalo ainakin 30 vuodeksi.

Kokkolaa on kiinnostanut tuona aikana etelän suunta, ei Kalajokilaakso, mikä kuitenkin on perinteistä Keski-Pohjanmaata ja minkä varassa maakuntahallinto aiemmin oli. Niinpä lähdin ehdokkaaksi vaaleihin markkinoidakseni mahdollisuutta läheiseen yhteistyöhön Kalajokilaakson kanssa, mikä ei veisi mitään pois eteläisen suunnan yhteistyöltä.

Eteläinen suunta on esillä myös Risto Koljosen (sd.) kirjoituksen esimerkissä (KP 15.1.22). Samalla Koljonen viittaa Urpilaisen ja Hentelän (KP 10.1.22) ilmaisemaan huoleen keskussairaalan ja maakunnan tulevaisuudesta. Epäloogisuus huolen ja toiminnan välillä johtuu käsitykseni mukaan siitä, että Kalajokilaaksossa on Pietarsaareen verrattuna vähän sosiaalidemokraatteja ja paljon keskustalaisia. Parlamentaarikot pelkäävät, että hallinnollisesti yhteisessä maakunnassa myös vaalipiirin rajoja tultaisiin siirtämään, ja Pietarsaaren äänestäjät jäisivät eri vaalipiiriin, jolloin kansanedustajan saaminen Kokkolasta vaikeutuisi.

Eduskuntavaalien vaalipiirirajat määräytyvät vaalilain mukaan ”maakuntajaon pohjalta” ja sitten laissa luetellaan kuhunkin vaalipiiriin kuuluvat kunnat. Laki ei määrää vaalipiirejä maakuntajaon mukaisiksi, eikä maakunnan jakamista kahteen vaalipiiriin kielletä. Siksi uskon, että vaalipiirit voivat säilyä entisellään, vaikka maakuntarajoja muutettaisiin, sillä ei eduskunta määrää rajaa väärään paikkaan, jos tuleva suur-Keski-Pohjanmaa ei sitä kannata.

Sitten on tasauspaikkajärjestelmän mahdollisuus. Se olisi eduskuntavaaleissa SDP:lle ja RKP:lle Kokkolassa paras vaihtoehto. Se antaisi heille voi sanoa varmuudella kansanedustajan, jos vaalipiirin raja menisi Kokkolan ja Pietarsaaren välissä. Keskipohjalaisten kannattaa siis joka tapauksessa ajaa tasauspaikkajärjestelmää vaalilakiin.

Minulla on ollut näköalapaikka maakunnan asioihin ja tiedän, että turha pelko vaalipiiristä on saanut pahaa aikaiseksi. Huoli puolueen äänistä on toisaalta ymmärrettävää, ja Kokkolan ja maakunnan etu on myös, että täältä olisi mahdollisimman paljon eri puolueiden kansanedustajia. Kun maakuntia nyt mullistetaan, niin se antaa kaikille tilaisuuden politiikan tarkistamiseen.

Äänestäjä voi vaikuttaa ”maakuntavaaleissa” isoihin asioihin. Tehdään siis Keski-Pohjanmaa suureksi jälleen! Siihen saattaisi kuulua myös K-P:n liiton ja hyvinvointialueen läheinen yhteistyö tai yhdistäminen.

Mauri Nygård,

Ent. K-P:n maakuntaliiton johtaja,

Ehdokas "maakuntavaaleissa" (kesk.),

Kokkolan maaseudulta

#

Kommentoi 1 Kommentti

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »