Paikallisuutiset

Nyt on aika vaikuttaa – aluevaalien kysymysmerkit suoristuvat tänä iltana: jyräävätkö keskuskaupungit muut hyvinvointialueiden kunnat, mikä on äänestysprosentti?

Aluevaalit 2022

Vaalituloksen analysointi on oikeastaan virheellinen ilmaus. Oikeasti kyse on spekuloinnista, kun huomenna edessä on suuri loikka tuntemattomaan.

Ensimmäisiä aluevaaleja ei voi verrata olemattomaan. Kuntavaalit on – sekä ajallisesti että teemallisesti – lähin vertailukohta, mutta sekin vain suuntaa antava.

Valtakunnallisista mielipidemittauksista ei pysty vetämään suoraa linjaa 21 hyvinvointialueen tilanteisiin, mutta jotain yleispoliittisesta tilanteesta toki voi päätellä.

Kesäkuun kuntavaaleissa ”torjuntavoiton” (14,9 prosentin kannatus, -2,7 prosenttiyksikköä kuntavaaleihin 2017 verrattuna) saanut keskusta porskuttaa vuosikausiin parhaissa gallupluvuissa (Ylellä 17,7 jaHS:lla 16,7).

Realismia on, että suurin yksittäinen selittävä tekijä tähän on aluevaalien suurin kuriositeetti eli Helsingin poissaolo. Keskustan rynnäkköä pääkaupunkiin on odoteltu suurin piirtein sata vuotta, mutta edelleen se on hiukan kesken.

Kuntavaaleissa keskusta jylläsi Keskipohjanmaa-lehden vaikutusalueella puoluekartan apilanvihreäksi. Alueen 27 kunnasta 22 on kuntavaalien jäljiltä keskustaenemmistöinen. Pietarsaari, Pedersöre, Kruunupyy ja Uusikaarlepyy ovat RKP:n valta-alueita. Yksinäisenä poikkeuksena on Luoto, jossa enemmistöpuolue on kristillisdemokraatit.

Muuttavatko aluevaalit poliittisia asetelmia? Tuskinpa. Ainoastaan niin, että keskusta vahvistanee kannatustaan.

Kieli on niin oleellinen tekijä RKP-enemmistöisillä alueilla, että sekään tilanne ei muuksi muutu. Ylen gallupin perusteella pietarsaarelaisen Anna-Maja Henrikssonin johtaman puolueen asema Vaasan hyvinvointialueella ja sen pohjoisosassa ei ainakaan heikkene.

Keskustan nousu kamppailemaan jopa valtakunnallisesta kakkossijasta tekee varmasti hyvää puoluejohtaja Annika Saarikolle. Nostattaa myös kenttäväen mielialoja, kun pian katseet suuntautuvat jo siihen kaikkein oleellisimpaan kamppailuun elipalmusunnuntaina (2.4.) ensi vuonna järjestettäviin eduskuntavaaleihin.

Niin erilaiselle mallille lyhyt ja suurelta osin somessa käyty vaalikampanja ei ole asioita muuttanut, etteikö gallupkärki kokoomus pitäisi paikkaansa.

Petteri Orpon johdolla kokoomuslaiset ovat voineet hykerrellä tyytyväisinä vaalien aluspäivät. Esimerkiksi Ylen gallupissa kärkipaikalle kirkkaasti oikeuttanut 22,4 prosentin kannatus on yllättävän korkea.

Yllättävän siinä mielessä, että Helsingin poissaolo aluevaaleissa nipistää kokoomuksen kannatuksesta pyöreästi pinnan (yhden prosenttiyksikön) verran. Siitä huolimatta kokoomus näyttää ruiskukan sinisiä perävalojaan muulle puoluejoukolle.

Keski-Pohjanmaalla kokoomus on perinteisesti soitellut korkeintaan kolmatta viulua, mutta nyt näyttää paremmalta. Valtakunnallinen kannatus nostattanee myös kokoomuslaisten saumoja nousta aluevaltuustoihin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Mielipidetiedustelujen kakkosena ja myös kuntavaalien kakkosena keikkunut pääministeripuolue SDP silti todennäköisesti pitää asemansa Keskipohjanmaa-lehden vaikutusalueella. Keskustan suvereenia ykkösasemaa se ei uhkaa.

Entäpä sitten perussuomalaiset? Ei näytä ainakaan gallupien valossa lupaavalta. Kuntavaaleissa perussuomalaiset otti huiman vaalivoiton (+ 5,6 prosenttiyksikköä), mutta silti aihetta hattujen heittelyyn ei oikein ollut.

Valtakunnallisen rankingin nelossija ei tyydyttänyt puoluetta, jonka silmissä siintää piikkipaikka. Edelleen se on tavoitteena ensi vuoden eduskuntavaaleissa, jotka ovat ensimmäinen todellinen mittari elokuussa valitulle puoluejohtaja Riikka Purralle.

Aluevaalit näyttävät jäävän perussuomalaisille eräänlaisiksi välivaaleiksi. Ilmeisen tarkoituksellisesti puolue onkin pyrkinyt kanavoimaan itseensä yleistä tyytymättömyyttä hallitukseen. Aluevaltuustot eivät todellakaan päätä öljyn maailmanmarkkinahinnasta, mutta siitä huolimatta sillä voi

Sekin on todettava, ettäKokkolassa kuntavaaleissa ainoana tuhannen äänen rajan puhkaissut perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas on nytkin vahva ehdokas Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen ääniharavaksi.

Pohjois-Pohjanmaan ääniharava varmastikin tulee keskuskaupungista Oulusta, mutta Kalajokilaaksossa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs kerännee muhkean äänisaaliin.

Mitä sitten tapahtuu akselilla hyvinvointialueen keskuskaupungit verrattuna maaseutukuntiin? Aivan niin voimakkaasti keskuskaupungit eivät aluevaltuustoissa jyrää kuin esimerkiksi syksyllä Ylen kuntavaaleihin perustuvassa selvityksessä ennakoitiin.

Realismia joka tapauksessa, että oululaisia, kokkolalaisia ja vaasalaisia kolmen Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoissa on oleellisesti muita kuntia enemmän.

Entäpä äänestysprosentti? Ennakkoäänestys kesti eitsemän päivää, joiden aikana äänestysprosentiksi muodostui 26,5. Viime kesän kuntavaaleissa se oli 33,1.

Kuntavaalien lopullinen äänestysprosentti 55,1 oli kehnoin sitten vuoden 1945 vaalien. Aluevaalien äänestysaktiivisuus selviää tänä iltana. Kuntavaalien lukema olisi iloinen ja odottamaton yllätys.Keskipohjanmaan tulospalvelu aluevaaleista