maanantai 23.5.2022 | 11:58
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kolme suurta aluevaalituloksen kärjessä – Tutkija: "Jonkinlainen paluu menneisyyteen"

Tutkija Jenni Karimäki pitää aluevaalien äänestysprosenttia pettymyksenä.

STT\, Emmi Tilvis
Su 23.1.2022 klo 22:56

Helsinki

Ennakkoäänestyksen tuloksessa yllätti kolmen kärjen tasaisuus, arvioi yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta.

Karimäkeä ennen kymmentä sunnuntai-iltana haastatellessa lopullinen vaalitulos ei ollut ratkennut, mutta noin 70 prosenttia äänistä oli laskettu. Ylen ennusteen mukaan vaalien ykkösenä oli kokoomus, mutta SDP ja keskusta kilpailivat tasalukemin toisesta sijasta.

– Perinteiset isot puolueet – kokoomus, SDP ja keskusta – ovat nyt tässä vaiheessa omilla prosenttiluvuillaan, sanoo Karimäki STT:lle.

Karimäen mukaan kyseessä on myös jonkinlainen paluu menneisyyteen.

– Pitkään totuttiin kolmen suuren aikaan.

Karimäki arvioi, että SDP:n ja keskustan asetelma tulee elämään ääntenlaskennan loppuun saakka.

Kokoomus hyötyy oppositioasemasta, perussuomalaiset ei

Karimäen mukaan kokoomukselle näyttäisi olleen hyötyä sen oppositioasemasta, mutta toisen suuren oppositiopuolueen perussuomalaisten kohdalla näin taas ei ole.

Tämän takana Karimäki uskoo olevan sen, että ennen vaaleja on keskusteltu ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalveluista.

– Ajattelisin, että tämä näyttelee isompaa roolia kuin valtakunnanpoliittinen hallitus-oppositioasema.

Suurin osa äänistä annettiin ennakkoon

Kaikista äänistä ennakkoon annettiin yli puolet. Karimäki uskoo, että ennakkoäänten suuressa osuudessa näkyi koronapandemian vaikutus.

Karimäen mukaan kokonaisuudessaan 47,5:een yltänyt äänestysprosentti on pettymys, sillä se tarkoittaa, että alueiden päätöksenteossa ratkaisee äänioikeutettujen vähemmistön ääni.

– Totta kai se on demokraattinen tulos sinänsä, kansanvalta on puhunut.

Väestötason edustavuuden näkökulmasta matala äänestysprosentti voi kuitenkin olla ongelma. Tutkimuksista tiedetään, että hyväosaiset, hyvin toimeentulevat, korkeasti koulutetut ja terveet ovat innokkaimpia äänestäjiä.

– Suuret ikäluokat ovat hyvin varmoja äänestäjiä, kun taas nuorten osalta on suuriakin haasteita äänestysaktiivisuudessa, Karimäki sanoo.

Koronarajoitukset haittasivat kampanjointia

Karimäki uskoo, että äänestysprosentin alhaisuuteen vaikuttivat esimerkiksi vaalin uutuus ja haastava ajankohta.

– Ehdokasnumerot julkistettiin joulun aatonaattona, eli siinä joulunpyhät ja vuodenvaihde tulivat väliin ennen kampanjoinnin käynnistymistä.

Koronatilannetta ei myöskään voi jättää huomiotta. Vaalikampanjointiin vaikuttivat alueiden kokoontumisrajoitukset, joiden vuoksi sisätiloissa ei voitu järjestää kampanjatilaisuuksia.

– En ole juurikaan kuullut tai lukenut näkemyksiä, että ihmisiä olisi pelottanut mennä äänestämään, mutta ajattelen, että korona vaikutti enemmän kampanjoitiin.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »