Paikallisuutiset

Ministeriöiden riskiarvioissa Kokkolan suurteollisuusalue vertaantuu maaseudun keskustaajamiin ja jättää loven pelastustoimen rahoitukseen Keski-Pohjanmaalla – Katso videolta onko Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustoon valittu pelastusjohtaja Pukkinen kaalimaan vartijana

Pitää. On vastaus televisiosta tuttuun kysymykseen ”pitääkö olla huolissaan?”.

Mistäkö? Pelastustoimen rahoituksesta, mikäli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle tuleva raha perustuu nyt tiedossa olevaan riskiluokitukseen.

– Minulla on vähän huoli tästä rahoitustilanteesta. Eikä ihan vähäinenkään, Kokkolan ja Pietarsaaren alueen pelastusjohtajaJaakko Pukkinen sanoo.

Katso video:

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Suurin huoli kohdistuu valtakunnalliseen riskiluokitukseen. Riskiluokitus ja rahoitus nimittäin kulkevat käsi kädessä. Riskiluokituksen painoarvo on 30 prosenttia. Suurin (60 prosenttia) rahoitukseen vaikuttava kriteeri on väestömäärä.

– Olemme ilmaisseet huolemme riskialueperusteisesta rahanjaosta. Riskiperusteet eivät huomioi alueiden erilaisuutta. Se ei kohtele Keski-Pohjanmaan aluetta oikeudenmukaisesti, Pukkinen painottaa.

Oikeudenmukaisuusongelma kohdistuu ennen kaikkea Kokkolan ns. Rantaan eli suurteollisuusalueeseen ja maan kolmanneksi suurimman yleissataman huomioon ottamiseen riskiluokituksessa. Oikeasti tällä hetkellä huomioon ottamattomuuteen.

– Kokkolan suurteollisuusalue (KIP) arvioidaan tällä hetkellä riskitasoltaan samanarvoiseksi kuin maaseutukunnan keskustaajama, Pukkisen pelkistys kuuluu.

Koko maan pelastustoimen potti ensi vuoden alussa aloittavilla hyvinvointialueilla on noin puoli miljardia euroa. Keski-Pohjanmaan osuus tuosta summasta on jo väkiluvunkin (67 000) perusteella pieni siivu. Liian pieni, jos Keski-Pohjanmaan etua ajavilta kysyy.

– Valtiovarainministeriön laskelmat antaisivat meille 6,2 miljoonaa euroa. Olemme laskeneet, että summan pitäisi olla noin 7,5 miljoonaa euroa. Se on realistinen näkemys miten arki pyörisi ja saisi tehtyä kalustoinvestointeja, Pukkinen sanoo.

Yksi investointikohde Keski-Pohjanmaalla on öljyntorjunta-alus. Sen rahoitus on auki.

– Öljyntorjunta-alukset eivät ole tällä hetkellä rahoitettavien listalla. Meillä on noin 1,5–2 miljoonaan euroa maksavan öljyntorjunta-aluksen hankinta tulossa. Millä se rahoitetaan?, Pukkinen ihmettelee.

Tumput suorassa ja katseella seuraten ei Keski-Pohjanmaalla olla oltu. Terveisiä on mennyt niin ministeriöihin kuin maan hallituksellekin.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän puheenjohtaja Sari Innasen, hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtajan Minna Korkiakoski-Västin ja Pukkisen joulun alla (17.12.) allekirjoittamassa kirjelmässä valtiovarain- ja sisäministeriölle todetaan, että ”Kokkolan suurteollisuusalueen merkitys suuronnettomuusvaarallisine tehtaineen, merellisen pelastustoiminnan erityisvaatimukset jne. jäävät käytännössä kokonaan huomiotta”.

Myös kristillisdemokraattien luotolainen kansanedustaja Peter Östman perää samaa asiaa 7. tammikuuta jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitukselle. Östman viittaa ”Pohjois-Euroopan merkittävimpään epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymään” (Kokkolassa), jonka vaikutus riskikertoimeen ja sitä kautta rahoitukseen on ”sama kuin kyläkeskuksella”.

Sisäministeriön pelastusosaston strategia- ja ohjausyksikön päällikkö, pelastusneuvosJanne Koivukoski on saanut kautta maan runsaasti pelastuslaitoksien toiveita ja terveisiä.

Perhosta lähtöisin oleva Koivukoski on ollut valtion pelastustoimen palveluksessa jo lähes 40 vuotta ja saanut seurata läheltä käytännön pelastustoimintaa, sillä hänen edesmennyt isänsä Alpo toimi Perhon palopäällikkönä.

– Ymmärrän tietysti huolen, joka alueilla on. Laskentajärjestelmähän näyttää alustavissa laskelmissa joillekin alueille miinusta ja joillekin plussaa. Kukaan ei tunnu olevan tyytyväinen omaan rahoitusosuuteensa, Koivukoski sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että hyvinvointialueiden kaksi ensimmäistä vuotta sujuvat kuitenkin ikään kuin vanhoilta pohjilta.

– En olisi yhtään huolestunut vuosien 2023 ja 2024 rahoituksesta, sillä noiden vuosien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen rahoitus perustuu vuoden 2021 tilinpäätökseen ja tämän vuoden talousarvioon. Nuo summat siirtyvät käytännössä sellaisenaan jokaiselle alueelle, Koivukoski rauhoittelee.

Keski-Pohjanmaan kohdalla tosin kokonaissumma vääjäämättä pienenee, kun Pietarsaaren, Kruunupyyn ja Luodon pelastustoimi siirtyy Pohjanmaan hyvinvointialueen vastuulle.

– Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan osalta ehkä suurin ongelma on, että kukaan ei tiedä mikä kolmen kunnan siirtymisen vaikutus on rahoituspohjaan, Koivukoski myöntää.

Entäpä sitten Kokkolan suurteollisuusalue. Sitä ei ole otettu huomioon riskiluokituksessa eli se ei lisää Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen rahoitusta?

– Lisää, mutta ei tässä laskentamallissa tarpeeksi. Se on se ongelma. Katsomme mikä se todellinen rahoituksen tarve on ja korjaamme tätä riskimallia siirtymäkauden (2023–2030) aikana niin, että lopussa tämä laskentamalli antaa oikean tuloksen.

Odottavan aika vuoteen 2030 saakka on kohtuullisen pitkä?

– Voimme vaikka joka vuosi muuttaa riskikertoimia. Jos havaitsemme tarvetta, muutamme niitä. Todennäköisesti ensimmäisen kerran niitä muutetaan vuonna 2025, Koivukoski arvioi.