tiistai 5.7.2022 | 00:23
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Lukijan mielipide: Julkisten alojen palkkaneuvotteluista

Su 15.5.2022 klo 13:00

Julkisten alojen palkkaneuvottelut näyttäisivät jumiutuneen Tehyn sekä Superin hylättyä sovittelulautakunnan sovintoesityksen. Tilanne on varmasti vaikea, niin työntekijä- kuin työnantajapuolen näkökulmista katsottuna. En varsinaisesti ota kantaa tuohon sovintoesityksen sisältöön vaan totean, että yksityisen sektorin teollisuus- sekä palvelualojen liitot tyytyivät tällä neuvottelukierroksella huomattavasti inflaatiota matalampaan palkkakehitykseen, joka seuraavalla kierroksella tullaan todennäköisesti korjaamaan palkkavaatimusten osalta inflaation huidellessa 6–7 prosentin tasolla, ehkä ylikin.

Tämän vuoksi noiden julkisten alojen vaatimien palkkaohjelmien lopullisia kustannuksia yhteiskunnalle on vaikea määritellä tässä vaiheessa. Tämäkin sopiminen olisi huomattavasti helpompaa, jos Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) ei olisi aikoinaan irtautunut keskitetyistä tuloratkaisuista (tupo) sekä kolmikannasta, jossa valtio oli omalta osaltaan tukemassa keskitettyjä sopimuksia esimerkiksi veropolitiikalla.

Voidaankin sanoa, että EK:n taktiset linjaukset, joilla on pyritty saattamaan työehtosopimusneuvottelut ensin liittokohtaisiksi sekä jatkossa työpaikkakohtaisiksi ja tulevaisuudessa jopa käymään työntekijöiden kanssa kahdenkeskisesti ovat olleet johtamassa tilanteeseen, jossa epävarmuus työmarkkinoiden sopimiskyvystä kasvaa. Tämän kehityksen tulos oli nähtävillä UPM:n työntekijöiden pitkässä työtaistelussa. Nähtäväksi jää milloin ”vuorineuvokset” ymmärtävät palata yhdessä sopimisen kulttuuriin takaisin.

Yleinen tapa työmarkkinoilla on, että palkat määräytyvät eri alojen keskimääräisen palkanmaksukyvyn mukaan, ei niinkään koulutustason tai työn vaativuuden mukaan. Tämän takia yleisesti työvoimavaltaisilla aloilla palkat ovat jääneet alemmaksi kuin vähemmän työvoimaa vaativilla aloilla johtuen siitä, että näillä aloilla tuota palkkapottia on jakamassa useampi työntekijä. Tähän liittynee tuo mystinen sana "tuottavuus".

Tämä on myös yksi syy siihen, miksi johtajilla on "hieman" paremmat palkat kuin siivoojilla. Tietysti alakohtaisesti määritellään palkkatasot koulutuksen, pätevyyksien, kokemuksen ja työn vaativuuden mukaan.

Julkisella sektorilla palkanmaksukyky korreloituu voimakkaasti verotuksen kanssa ja siihen, miten tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti yhteiskunta verotuloja meiltä kansalaisilta ja yhteisöiltä kerää sekä käyttää. Kuntien palkanmaksukyvystä sen verran, että suurin osa kunnista teki viime vuonna voimakkaasti positiivisen tuloksen (johtuen valtion maksamista koronatuista), joka kuntapäättäjien poliittisen suosion takaamiseksi käytetään pääosin veronalennuksiin. Muun muassa Kokkolassa alennettiin valtuuston porvarienemmistön voimin kiinteistöveroa ja kunnallisveron alentamisesta haaveillaan.

Tulevan vuodenvaihteen jälkeen sotekulujen siirtyessä valtion hoidettavaksi, ainakin väliaikaisesti, hoitohenkilökunnan palkkaustasoa on viimeistään pakko tarkastella osana työvoimapulan ehkäisyä. Tietenkään se, että valtio rahoittaisi tulevaisuudessa alueiden kaikkia sotekuluja ei ole pitkällä tähtäimellä järkevää, koska sote-alueet ovat erilaisia ja niillä on erityyppisiä haasteita.

Alueiden verotusoikeus olisi mielestäni hyvä vaihtoehto. Valtio voisi lainsäädännöllä asettaa sote-alueille vaatimukset palveluiden määrän sekä laadun suhteen ja myös rahoittaa tästä koituvat kulut. Alueet voisivat tämän lisäksi kerätä veroa, jos haluavat laadullisesti tai määrällisesti ylittää näitä lakisääteisiä vaatimuksia, esimerkiksi kilpailemalla henkilökunnasta tai huolehtia vetovoimastaan laadukkailla sotepalveluilla, johon kaikilla alueen asukkailla olisi varaa.

Juha Honkakoski,

Kokkola

Valtio voisi lainsäädännöllä asettaa sote-alueille vaatimukset palveluiden määrän sekä laadun suhteen ja myös rahoittaa tästä koituvat kulut.

#

Kommentoi 6 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »