Paikallisuutiset

Viljelijä toivoo hyvää kesää kaikille: "Viljelyn epäonnistuessa tappiot ovat suurempia kuin vuosi sitten", ProAgrian asiantuntija Taneli Rahja sanoo – Katso videolta, miten täsmälannoitus sujuu Kalajoella

Lannoitesuunnitelma tehdään tietokoneella, ja tiedostot lähetetään traktoriin. Pellolla traktori ja työkone keskustelevat keskenään, ja lannoitemäärä säätyy paikkakohtaisesti.

Uutta teknologia otettiin käyttöön, kun nurmea lannoitettiin maatalousyhtymän pelloilla Kalajoen Käännänkylällä. Täsmälevitin on kahden tilan yhteishankinta.

Täsmälannoitus on keino reagoida lannoitteiden hintojen rajuun nousuun. Tavoitteena on käyttää lannoitteet entistä tarkemmin.

ProAgrian asiantuntijaTaneli Rahja on paikalla tutulla tilalla opastamassa koneen käytössä.

– Traktori keskustelee työkoneen kanssa ja säätää levitystä paikkakohtaisesti. Tässä tapauksessa pellon heikoimpiin kohtiin tulee enemmän lannoitetta ja paremmissa kohdissa vähemmän eli säästetään, Rahja sanoo.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Jukka Mäkelä on itse tehnyt pellon sisäisen lannoitussuunnitelman edellisen kasvukauden satelliittikuvien perusteella. Lannoitesuunnitelma tehdään tietokoneella, ja tiedostot lähetetään traktoriin. Pellolla traktori ja työkone keskustelevat keskenään, ja lannoitemäärä säätyy paikkakohtaisesti.

– Tosi tyytyväinen voin olla kahden päivän kokemuksen perusteella, sanoo Jukka Mäkelä, joka omistaa maatalousyhtymän yhdessä vaimonsa ja veljensä kanssa.

Toki uusi teknologialaite vaatii opettelua mutta kuten uuden älypuhelimenkin kanssa se alkaa sujua pienen pähkäilyn jälkeen.

Taloudelliset vaikutukset näkee sitten, kun on sadonkorjuun aika.

– Sato voidaan punnita ja verrata, onko satotaso muuttunut verrattuna edellisen vuoden tasoon. Ihan odotan, että pitäisi päästä 10 prosenttia parempaan tuotosasteeseen, Mäkelä sanoo.

Maitotilalla on vuonna 2013 rakennettu navetta, joka laajennettiin vuonna 2020 navetaksi, jossa on 170 parsipaikkaa lypsylehmille. Tällä hetkellä lypsylehmiä on 150.

Omistajien lisäksi tilalla työskentelee yksi työntekijä, ja osa töistä on ulkoistettu urakoitsijoille. Parhaillaan on menossa lannan levityksen aika.

Mäkelä toivoo hyvää kesää kaikille viljelijöille. Maatalousyhtymän pinta-alasta noin 70 prosenttia on säilörehunurmella ja loput on viljalla. Noin kolmasosa tarvittavasta viljasta on omaa tuotantoa ja loput ostetaan ulkoa.

– Nyt jos koskaan toivoo, että kaikille tulisi hyvä kesä ja kaikki saisivat hyvää viljaa.

Tilalla on viime vuosina investoitu ja panostettu kovasti eläinten ja ihmisten hyvinvointiin. Totta kai hintataso, kun kustannukset nousevat.

– Huoli on iso mutta meillä on hyvä tiimi. Yritetään keskittyä niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa. Ei murehdita.

Viljelyn riskit kasvavat, sillä oikeastaan kaikki viljelyyn kustannukset ovat nousseet: lannoitteiden hintojen lisäksi myös polttoaine-, kasvinsuojelu- ja siemenkustannukset ovat nousseet. Lisäksi on saatavuusongelmia.

– Viljelyn epäonnistuessa tappiot ovat suurempia kuin vuosi sitten, Rahja sanoo.

Rahjan mukaan viljelijät tekevät taloudellista optimointia entistä enemmän, sillä lannoitteiden hinnat ovat kallistuneet huomattavasti.

– Jokaiselle lannoitekilolle pitää saada mahdollisimman hyvä satovaste.

Maatiloilla mietitään nyt tarkkaan, millaista satotasoa tavoitellaan miltäkin pellolta.

– Kasvukunnoltaan huonolle pellolle ei kannata panoksia tuhlata vaan laittaa se vaikkapa maanparannuskäyttöön, mutta näillä hintasuhteilla viljoillakin jo kolmen tuhannen kilon hehtaarisadolla saadaan kulut katettua.

Tänä kesänä maanviljelijät lähtevät peltotöihin eri lähtökohdista kuin ennen.

– Näin rajuja hinnanmuutoksia ei ole ollut koskaan aikaisemmin. Tilanne on poikkeuksellinen nyt, Rahja kertoo.

Osa viljelijöistä ehti hankkia tämän satokauden lannoitteet jo viime syksynä, joten lannoitteiden rajuimmat hinnan nousut eivät ole rasittaneet näiden tilojen kassaa vielä tänä vuonna. Toiset ovat joutuneet tekemään hankinnan kalliimpana aikana. Jotkut taas ovat hankkineet varastoon jo ensi vuodenkin lannoitteet.

– Maatilojen taloudellisen aseman välillä erot ovat nyt todella suuria.

Suunnitelmallisuus korostuu aiempaa enemmän.

– Moni miettii lannoitehankintoja ja nurmiseoksien lajivalintoja, jotta voisi vähentää lannoitusta.

Karjatilat pyrkivät maksimoimaan rehuomavaraisuuden eli säilörehu pyritään tuottamaan mahdollisimman tehokkaasti pieneltä alalta ja loput peltoalasta kylvetään viljalle. Viljan ostamista halutaan vähentää, sillä myös viljan hinta on noussut.

– Ei myös ole tietoa, mihin saakka kotimainen vilja riittää.

Tilat ovat myös hyvin erilaisia: jotkut ovat täysin ostolinjalla ja toiset pystyvät myymään ulos viljaa.