Paikallisuutiset

Yleinen hintojen nousu laittaa tavarataloketjut ja kauppakeskukset ahtaalle: "Kaikkia nousevia kustannuksia ei voi laittaa hintoihin", sanoo HalpaHallin Janne Ylinen

Halpatavaraketjut pärjäsivät hyvin koronavuosina. Nyt edessä on uudenlainen ongelma, sillä yleinen hintojen nousu vaikuttaa ostoskäyttäytymiseen myös tavarataloissa ja kauppakeskuksissa.

Tämä oli tiedossa jo keväällä, mutta silti Kokkolan Halpa-Halli Oy:n toimitusjohtajaJanne Ylinen yllättyi, kun katsoi myyntilukuja palattuaan kesälomalta.

– Tyrmäävät luvut vastassa. Totaalisesti muuttunut kuluttajakäyttäytymisen tila pistää miettimään, totesi Ylinen Twitterissä.

Ylinen kertoo Keskipohjanmaan haastattelussa, ettei hän halua aiheuttaa ulostulollaan hysteriaa vaan hän haluaa kertoa avoimesti tilanteen niin kuin se on.

– Tällä hetkellä kauppa käy, mutta merkille pantavaa on, millä tavalla se käy, Ylinen sanoo.

Muutos on tapahtunut nopeasti. Mukavuustuotteiden kysyntä on laskenut ja ruokaostoksilla etsitään edullisia hintoja.

– Tämä kertoo ihmisten varovaisuudesta ja reaalitalouden hinnoista. Nyt ollaan perusasioiden äärellä.

Syksyn aikana HalpaHallissa on tarkoitus reagoida muuttuneeseen tilanteeseen.

– Nyt on hyvä tilanne siinä mielessä, että pystymme varautumaan ja keskittymään tuotteisiin, joita asiakkaat haluavat.

Ylinen arvioi, ettei kaikkia nousevia kustannuksia voida laittaa hintoihin vaan on mietittävä myös, voidaanko katteista tinkiä.

Viime vuonna HalpaHallin liikevaihto oli noin 308 miljoonaa euroa ja liiketulos 5,51 miljoonaa euroa. Myös tavarataloketju Kärkkäinen teki hyvän tuloksen, kun liikevaihto oli 322,7 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 12,3 miljoonaa euroa.

Kesällä tavarataloketju törmäsi kannattavuusongelmaan, ja muutosneuvottelujen seurauksen Kärkkäinen irtisanoi tavarataloketjusta 45 työntekijää ja tuontiyhtiöstä 8 työntekijää.

– Tällä hetkellä olemme plussalla viime vuoteen verrattuna, mutta niukin naukin, toimitusjohtaja Juha Kärkkäinen kertoi Keskipohjanmaa-lehdelle maanantaina

Taantuman aikana halpatavaraketjuilla on kuitenkin tapana pärjätä, kun ihmisillä on käytettävissä vähän rahaa. Suomen kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtajaTerhi Sell ei usko, että kauppakeskuksia tulee menemään Suomessa nurin.

Suomessa ei ole luksuskauppakeskuksia ja niissä on yleensä veturina yksi tai kaksi vahvaa kaupan alan toimijaa, yleensä päivittäistavarakauppoja.

– En näe, että kauppakeskuksia menee nurin niin kauan kuin alueella riittää asukkaita. Jos alue muuttuu, kauppakeskukset muuntautuvat sen mukaan, Sell sanoo.

Sen sijaan jos kauppakeskus sijaitsee vaikutusalueella, joka on kuluttajien saavutettavuuden kannalta heikko, riskit ovat olemassa.

Yleisesti ottaen kauppakeskuksilla menee Sellin mukaan hyvin: ne ovat elinkelpoisia ja elinvoimaisia nyt kun koronasta on päästy eroon. Kauppakeskukset ovat hänen mielestään arkiasioinnin keskipisteitä lähellä ihmisten kotia.

– Arkiasiointi jatkuu ennallaan. Voidaan varmaankin ennakoida, että pidemmät asiointimatkat leikkaantuvat jonkin verran, Sell sanoo.

Oy Prometheus Partnersin toimitusjohtajalla Terhi Sellillä on yli 20 vuoden kokemus kauppakeskuksista eri tehtävissä. Hänen mukaansa suomalaiset kokevat kauppakeskukset turvallisina ja viihtyisinä.

Sell luottaa kauppakeskusten kykyyn muuntautua.

– Muotikaupan osuus kauppakeskuksissa on vähentynyt jo pitkän aikaa. Tilalle on tullut palveluita, ravintoloita ja kahviloita.

Myös julkiset palvelut kuten Kela, terveyspalvelut ja kirjasto sopivat hyvin kauppakeskuksiin. Asiakkaat tykkäävät, kun he voivat yhdistää samaan reissuun useita asiointeja.

Korona-ajalla oli kauppakeskuksiin suora vaikutus. Kauppakeskusten taloudellinen pohja perustuu vuokratuloihin, mutta korona-aikana monet liikkeet sulkivat ovensa tilapäisesti. Tilanteesta selvittiin kuitenkin erilaisilla maksujärjestelyillä, Sell kertoo.

Nykyinen maailmantilanne ei vaikuta hänen mielestään kauppakeskuksiin suoranaisesti kuten korona. Toki energian hinnalla on merkitystä.

– Totta on, että kaupat ovat suuria energian käyttäjiä ja ylläpitokustannukset nousevat.