Paikallisuutiset

JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen seurasi kokeneen journalistin rauhallisuudella pääministeri Sanna Marinin juhlinnan uutisointia: "Pinnallisen kohun keskeltä kristallisoitui olennaista"

Julkisen sanan neuvosto järjestää Kokkolassa mediaillan, jonka aiheena ovat salaliittoteoriat.

Median kuluttajilla on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on hyvää ja mikä on huonoa journalismia.

– Sitä me emme neuvostossa arvioi vaan ainoastaan sitä, rikotaanko hyvää journalistista tapaa, sanoo Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajaEero Hyvönen.

JSN on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama valvontaelin. Neuvostossa on puheenjohtajan lisäksi kahdeksan median edustajaa ja viisi yleisön edustajaa.

Helsinkiläinen toimittaja Eero Hyvönen on toiminut neuvoston puheenjohtajana vuodesta 2019 lähtien. Tällä hetkellä häntä pitävät kiireisenä kantelut, jotka koskevat pääministeri Sanna Marinin (sd.) juhlimisesta julkaistuja videoita.

Jo yli viikon jatkunut kohu osoittaa Hyvösen mielestä sen, ettei kannata heti ottaa liian voimakkaita kannanottoja puolin jos toisin.

– Jos liian aikaisin lähtee sanomaan, ettei tällaista journalismia saa tehdä, voi jäädä huomaamatta jotain olennaista, joka siihen saattaa liittyä.

Liiallinen arvottaminen voi osoittautua sananvapauden kannalta ongelmalliseksi.

– Välillä kaiken pinnallisen kohun keskeltä alkaa kristallisoitua jotain olennaista ja voi löytyä jokin olennainen tieto, Hyvönen sanoo.

Pääministerin julkisessa tiedotustilaisuudessa löytyi ja kuului erilaisten median edustajien erilaiset roolit, mikä toi esiin uusia näkökulmia.

– Marinin videokohusta on löytynyt hyviä kysymyksiä valtioneuvoston roolista ja pääministerin työkyvystä vapaa-ajalla, Hyvönen pohtii.

Videoita koskevissa kanteluissa neuvoston ratkaistavaksi tulevat kysymykset yksityiselämän suojasta sekä toisen työn käyttämisestä.

Suomessa on Hyvösen mielestä erinomainen iltapäivälehdistö ja henkilökeskeinen viihdemedia. Hän miettii oman roolinsa kautta, mitä merkitsee, kun perinteinen uutismedia lähtee julkaisemaan ja sitä kautta vahvistamaan mediakohua.

– Se vaikuttaa median käyttäjän haluun tukea ja käyttää kyseistä mediaa, mahdollisesti myös kielteisesti.

Journalismi syntyy aina näkökulmista. On myös monenlaisia medioita ja monenlaisia näkökulmia.

– Näkökulma on se asia, joka toimituksen mielestä juuri nyt kannattaa nostaa esiin. Jos joku on eri mieltä näkökulmasta, se ei merkitse virhettä.

Hyvösen mielestä sosiaalisen median aikakausi on tuonut sen, että näkökulmittamiseen on enemmän mahdollisuuksia, tietolähteitä ja asiantuntijoita. Medialla on enemmän keinoja pohtia, mikä ihmisiä kiinnostaa ja mikä olisi merkityksellistä.

Julkisen sanan neuvosto on ryhtynyt elvyttämään vanhaa perinnettään mediailloista. Keskiviikkona Kokkolassa Tullikamarilla järjestettävään yleisötilaisuuteen odotetaan runsasta yleisöä, mutta tilaisuus myös striimataan Keskipohjanmaan tilaajille.

Aiheena ovat salaliittoteoriat. Mediaillan pääpuhuja, toimittaja ja kirjailija Pasi Kivioja on julkaissut kirjan salaliittoteorioista. Siinä käsitellään mediaan kohdistuvaa luottamusta sekä epäluottamusta.

Koronapandemian aikana erilaiset salaliittoteoriat näkyivät esimerkiksi sosiaalisessa mediassa sekä eri medioiden yleisönosastoissa.

– Pidän hyvänä, että ihmiset eivät purematta niele, mitä sanotaan, mutta toivon, että he olisivat kriittisiä joka suuntaan.

Virallisen tiedon ulkopuoliset lähteet ansaitsevat kritiikin, joka koskee kaikkea todenmukaisen oloista tietoa.

Hyvönen on paikalla vastaamassa yleisön kysymyksiin. Hänestä on kiinnostavaa kuulla ihmisten näkemyksiä salaliitoista.

– Se, että pohtii salaliittoja, ei tee ihmisestä virheellistä. Onhan niitä elementtejä itse kunkin ajattelussa.

Vastuullisessa journalismissa on kyse luottamuksesta.

– Luottamukseen kuuluu, että kun havaitaan virheitä, niin ne korjataan. Samalla yhteiskunta kehittyy. Sitä on luottamus, Hyvönen sanoo.

Suomessa luottamus mediaan on moneen muuhun maahan huipputasolla.

– Jokaiselle sattuu virheitä joskus ja toimittajien virheet ovat hyvin julkisia. Myös virheiden korjaamiset ovat julkisia, mikä on hyvä puoli tässä tilanteessa.

Olennaiset asiavirheet tulee korjata viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön.

Ennen neuvostoon kantelemista pitää ensin ottaa yhteys julkaisun tehneeseen tiedotusvälineeseen.

Hyvönen odottaa median käyttäjiltä inhimillisyyttä.

– Niin kauan kuin virhe ei ole aiheuttanut valtavaa vahinkoa, ei kannata hirveästi pillastua.

He pääsevät Sanna Marinin lähelle – Näistä asioista pääministerin kanssa vapaa-aikaa viettäneet julkisuuden henkilöt ovat tunnettuja

Marinin biletysvideosta ei esitutkintaa – poliisin mukaan huume-epäilyt ylimalkaisia ja spekulatiivisia

Pääministeri toimittajien piinapenkissä Kesärannassa – Marin: "Tietenkin toivoisin, että työstäni uutisoitaisiin enemmän kuin näistä toissijaisista asioista"