tiistai 6.12.2022 | 10:37
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Entisen kieltenopettajan mielipidekirjoitus: Ruotsin opetuksen varhentaminen ei lisännyt opiskelumotivaatiota – Kansalliskielistrategian tilalle tarvitaan kokonaisvaltainen kielipoliittinen ohjelma

Su 2.10.2022 klo 18:00

Syksyn budjettiriihessä päätetty yhden vuosiviikkotunnin lisäys perusopetuksen B1-kieleen luokka-asteilla 6-9 oli hallitukselle pelkkä läpihuutojuttu. Eihän vuosittainen 38 ruotsin lisäoppitunnin hinta, miljoona euroa suunnitteluvaiheessa ja kymmenen miljoonaa vuositasolla, opetusministeriön budjettia mihinkään kaada. Mutta onko tässä koko totuus?

Ruotsin oppituntien lisäys syksystä 2024 alkaen on nykytilanteessa perusteltua. Sillä paikataan niitä puutteita, joita 2016 toteutettu B1-kielen varhentaminen 6. luokalta alkavaksi on aiheuttanut. Varhentamisen tavoite lisätä motivaatiota ruotsin opiskeluun ja siten parantaa oppimistuloksia, ei toteutunut, vaan tulos oli useimmissa kunnissa päinvastainen.

Ruotsin kielen opetuksen lisäämistä perusasteella RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin hehkutti ”läpimurtona”. Vaatimus ruotsin ylioppilaskirjoituksen palauttamisesta pakolliseksi nousee taas esille, mutta ei jää ainoaksi vaatimukseksi. Puolue on jo varautunut tuomaan kevään vaalien jälkeisiin hallitusneuvotteluihin lukuisia uusia kieli- ja koulutuspoliittisia avauksia. Sen 12-kohtainen vaatimuslista voi yllättää.

Opetusministeri Li Andersson kommentoi budjettiriihen päätöstä tehostaa B1-kielen opetusta esittämällä huolensa kansallisen kielivarantomme kaventumisesta: ”Vieraita kieliä opiskellaan vähemmän, ja toista kotimaista kieltä kirjoitetaan vähemmän ylioppilaskirjoituksissa.” Korjausliikkeenä epäkohtiin ministeri tarjoaa faktana vanhaa kliseetä: ”Koska Suomi on kaksikielinen maa, on perusteltua, että kaikki opiskelevat toista kansalliskieltä”. Tosiasioiden valossa aikamoinen riman alitus!

Nykyisen kansalliskielistrategian sijasta Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen kielipoliittisen ohjelman. Tavoitteena tulee olla laaja monikielisyys, joka hyödyntää myös maahanmuuttajakielten potentiaalin.

Hankkeen rahoittamiseen voidaan osoittaa ainakin ne miljardi euroa, jotka vuosittain käytetään pelkästään pakollisen ruotsin opetukseen. Tällä rahalla maamme jokainen kunta pystyisi tarjoamaan kielivalikoiman, joka kattaa Euroopan viisi valtakieltä ja ruotsin valinnaisina aineina. Kielten opetuksen hajauttaminen korjaisi kansallisen kielivajeen noin kymmenessä vuodessa. Myös ruotsin kielen osalta!

Budjettiriihen päätös lisäpanostuksesta ruotsin kieleen on oiva haaste kaikille puolueille terävöittää kieli- ja koulutuspoliittista ohjelmaansa. Puolueiden tulee myös rohkaista kannattajiaan asiapohjaiseen kansalaiskeskusteluun koulutuksesta.

Asioiden tarkastelu tosiasioiden pohjalta on omiaan ohjaamaan päättäjiä tarkistamaan koulutusta koskevaa lainsäädäntöä niin, että se saadaan vastaamaan liberaalin demokratian ja oikeusvaltion perusperiaatetta, oikeudenmukaisuutta.

Kielitaitoisen Suomen puolesta

Paul Betcke

ent. kieltenopettaja

Lue lisää aiheesta:

Tapio Lehtisen kolumni: Häiritseekö ruotsin kieli minäkuvaasi?

Pääkirjoitus: Ruotsin osaaminen antaa mahdollisuuksia – Ruotsinkieliset tarvitsevat palvelunsa

Budjettiriihen päätös lisäpanostuksesta ruotsin kieleen on oiva haaste kaikille puolueille terävöittää kieli- ja koulutuspoliittista ohjelmaansa.

#

Kommentoi 2 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »