sunnuntai 27.11.2022 | 00:36
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Huumeiden käyttöhuone jakaa mielipiteitä – Suurin este kokeilulle on nykyinen lainsäädäntö

Tiina Ruotsala
To 6.10.2022 klo 20:00

Euroopassa on ollut jo neljä vuosikymmentä huumeiden käyttöhuoneita. Suomessa niitä vasta harkitaan.

Ensimmäinen perustettiin Sveitsin Berniin vuonna 1986, ja nykyään huoneita on vajaa satakunta kahdeksassa Euroopan maassa. Sveitsin jälkeen käyttöhuoneet on otettu käyttöön Hollannissa, Saksassa, Espanjassa, Tanskassa, Kreikassa, Ranskassa, Norjassa ja Luxemburgissa.

Suomessa käyttöhuoneiden kokeilu on ollut esillä, mutta toistaiseksi sen esteenä on laki. Meillä huumeiden käyttö on laitonta. Helsingin kaupunki on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle erillislain säätämistä, jotta kaupungissa olisi mahdollista kokeilla valvottua pistotilaa.

Yle Pohjanmaa ja Yle Kokkola selvittivät Vaasan vaalipiirin kansanedustajien kantaa käyttöhuonekokeiluun. Kokeilua puolsi kuusi ja vastusti niin ikään kuusi kansanedustajaa. Yksi ei osannut ottaa kantaa. Vaalipiirin 16 kansanedustajasta 13 vastasi kyselyyn.

Lännenmedia haastatteli reilu vuosi sitten pietarsaarelaissyntyistä ensihoitajaa Jani Ketoa, joka on työskennellyt Kööpenhaminassa huumeriippuvaisille tarkoitetuissa käyttöhuoneissa. Keto uskoo, että käyttöhuoneita kannattaisi kokeilla Suomessakin.

Vaasan vaalipiirin alueella kokeilua on helppo vastustaa, sillä huumeongelma ei ole niin näkyvä kuin eteläisen Suomen suurissa asutuskeskuksissa.

Poissa silmistä, poissa mielistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaisemassaan artikkelissa huomauttanut, että käyttöhuoneet vetäisivät puoleensa syrjäytyneitä ja hankalasti tavoitettavia huumeiden käyttäjiä, jotka pistävät huumeita kaduilla ja muissa julkisissa tiloissa. Samalla ne vähentäisivät huumeiden käytöstä syntyvää jätettä ja parantaisivat myös ympäristön viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta.

Suomessa käyttöhuoneet eivät välttämättä vaikuttaisi suoraan huumekuolleisuuteen, sillä meillä huumeisiin kuollaan yleisimmin "nukkuessa" pidempivaikutteisen buprenorfiinin ja rauhoittavien päihteiden yhteisvaikutuksesta. Esimerkiksi Tanskassa huumekuolemien syy on useimmiten heroiinin yliannostuksessa, johon ihminen kuolee lyhyessä ajassa. Tilanne Suomen huumemarkkinoilla voi kuitenkin nopeasti muuttua.

Käyttöhuoneiden vastustajat vetoavat usein siihen, että "itse aiheutettua" riippuvuutta ei saisi palkita turvallisilla ja inhimillisillä tiloilla, joissa käyttäjät voisivat "verkostoitua". Nyt ei kuitenkaan kannata ratsastaa mielikuvilla.

Jani Keto muistuttaa asian inhimillisestä puolesta. Käyttöhuoneiden avulla voitaisiin luoda uudenlainen suhde vaikeasti huumeriippuvaisiin ihmisiin. Käyttäjät saisivat ansaitsemansa ihmisarvon saadessaan oman turvallisen paikan.

Käyttöhuoneet antavat mahdollisuuden myös hoitoonohjaukseen, joka voi jäädä toteutumatta, jos aineita käytetään kaduilla, porttikongeissa tai huumekämpissä.

Tilastot kertovat, että vuonna 2020 Suomessa huumeisiin kuoli 258 ihmistä. Määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vertailun vuoksi, vuonna 2020 tieliikenteessä kuoli 223 henkilöä. Euroopassa Suomi on nuorten huumekuolemien kärkimaa.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus. Periaatelinja on luettavissa lehden B-osan päivyrisivulta ja verkkosivuilla.

Lue myös: Jani Keto on elvyttänyt narkomaaneja jopa sata kertaa käyttöhuoneessa Kööpenhaminassa – "Yhteiskunta tunnetaan siitä, miten se kohtelee heikoimpiaan"

Poissa silmistä, poissa mielistä.

#

Kommentoi 2 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »