Seurakunnan päätehtävä on evankeliumin julistaminen kaikenikäisille seurakuntalaisille kaikkien työmuotojen välityksellä. Ihminen on kokonaisuus: ruumis, sielu, henki. Seurakunnalta odotetaan kokonaisvaltaista ihmisen hoitoa.

Kalajoen seurakunnassa lakkautettiin kolme vuotta sitten viimeisin Kalajoen seurakunta- emännän toimi. Tätä tilannetta on suuri joukko seurakuntalaisia ihmetellyt ja pitänyt toimintaa haittaavana puutteena.

Seurakunnan kaikki työmuodot ovat yhtä arvokkaita. Seurakunnan työntekijöiden toimet ja virat ovat palvelutehtäviä. Ruokapalvelut on olennainen osa yhteisöjen elämää. Ruokapalveluista vastaavan emännän puuttuminen muuttaa seurakuntatyön ontuvaksi.

Ennen emännän toimen lakkauttamista keittiössä työskenteli emännän koordinoimana suuri, eri kyliltä koostuva vapaaehtoisten joukko valmistaen lähetys-, isänpäivä-, äitienpäivä-, kuoro-, perhetapahtuma- ynnä muita -lounaita ja -kahvituksia.

Eri kylien asukkaat pääsivät osoittamaan luovuuttaan ja ottamaan osaa yhteiseen vastuuseen. Seurakuntatyömuotojen rikastuttaminen edellyttää ruokapalvelujen kuulumista kiinteänä osana toimintaan.

Seurakuntatalo on kirkon ohella seurakunnan sydän. Se on seurakuntalaisten verovaroin rakennettu ja ylläpidetty ja tarkoitettu kaikkien seurakuntalaisten ja myös muiden yhteisöjen ilo- ja surujuhlien ja moninaisten tapahtumien käyttöön. Ilman vakinaista työntekijää, huoltajaa, sen kalleimmat tilat, keittiö ja ruokasali ja niiden välineistö rappeutuu.

Kalajoen seurakunnan väkimäärä 10 405 (2021) on suuri. Emännän toimen täyttäminen lisäisi seurakunnan palvelutasoa.

Naapuriseurakunnista esimerkkejä: Raahen seurakuntayhtymässä on yhteensä viisi seurakuntaemäntää, Ylivieskassa 7 ravitsemustyöntekijää, Nivalassa 1 ½ keittiötyöntekijää.

Tänä syksynä Oulun seurakuntayhtymän jokaisessa seurakunnassa aloitettiin eläkeläisille, työttömille ja seurakunnan työntekijöille suunnattu aamupala- ja lounaspalvelu yhden keittiötyöntekijän organisoimana, apuna vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Vastaava lounaspalvelu on Ylivieskan seurakunnassa toiminut jo vuosia, viime vuosina hyödynnetty kauppojen hävikki-elintarvikkeita.

Seurakuntalaisten kohtaaminen tapahtuu luontevasti kahvi- ja ruokailuhetkissä. Monelle yksinäiselle, yksinhuoltajaperheille ne voivat olla ainoita tilanteita, joissa solmitaan ja vaalitaan sosiaalisia suhteita.

Yhteiskunnassa elinkustannusten kallistuessa, sosiaalimenojen kasvaessa ja valtion ja kuntien varojen vähetessä ns. kolmannen sektorin toimijoilta odotetaan omaa osuutta vastuuseen ruokapalvelujen järjestämisessä. Myöskään seurakunta ei voi väistyä vastuusta. Tällaistenkin tilanteiden organisointiin tarvitaan keittiöalan ammattilainen.

Kirsti Siljander

kotitalousopettaja

eläkeläinen