sunnuntai 27.11.2022 | 01:50
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Kovennetut rangaistukset eivät yksistään hillitse jengiytymistä

Tiina Ruotsala
Pe 11.11.2022 klo 20:00

Ruotsin hallitus tilasi viime vuonna tutkimuksen maassa tehdyistä erityyppisistä murhista ja niiden taustoista. Kun asemurhien määrä on vähentynyt muualla Euroopassa, on niiden määrä lisääntynyt Ruotsissa vuodesta 2005 lähtien. Tutkimus viittaa useisiin riskitekijöihin, jotka edelleen voivat johtaa murhien määrän nousuun.

Herätyskellot pärähtivät soimaan kun 12-vuotias tyttö ammuttiin vahingossa Botkyrkanissa, ja vain muutamaa viikkoa aikaisemmin leikkimässä olleet lapset joutuvat keskelle tulitusta Visättrassa. Raa’asta väkivallasta kärsivät myös sivulliset.

Tutkimusanalyytikko Klara Hradilova listasi riskitekijöihin laittomat huumemarkkinat, rikollisjoukot tai alhaisen luottamuksen poliisiin tietyillä alueilla. Hän muistuttaa, että näitä riskitekijöitä löytyy myös muista Euroopan maista ilman, että ne olisivat nostaneet asemurhien määrää. Ruotsissa kasvu rajoittuu erityiseen ryhmään – nuoriin miehiin, jotka ovat mukana rikollisissa ympäristöissä sosiaalisesti heikommilla alueilla. Esimerkiksi vuoden 2018 ja 2021 välillä useimmat ammuskeluissa kuolleet tai vahingoittuneet olivat 15 – 24 -vuotiaita.

Läntisessä naapurimaassa tilataan myös palkkamurhia. Moni muistaa vielä Ruotsin striimatuimpiin artisteihin kuuluneen 19-vuotiaan Einárin, joka teloitettiin keskellä Tukholmaa vuosi sitten lokakuussa. Murha liittyi jengien välienselvittelyyn. Murhaajia ei ole saatu kiinni eikä murha-aseita löydetty.

Ruotsin poliisin mukaan näyttää siltä, ​​että rikollisverkostot värväävät nuoria ja jopa alaikäisiä tekemään vakavia rikoksia, koska näiden saamat rangaistukset ovat Suomen tapaan matalampia kuin jo rikostaustaa omaavilla tekijöillä.

Poliisi katsoo raportissaan, että näin nuorten tekemistä aserikoksista on muodostumassa vakava uhka yhteiskunnalle. Esimerkiksi pelkästään Tukholmassa on kymmeniä järjestäytyneitä jengejä eivätkä ne enää rajoitu niin sanottuihin ongelmalähiöihin tai syrjäytyneisiin maahanmuuttajiin. Jengien vaurastuminen näkyy muun muassa jengiläisten sosioekonomisen aseman nousuna ja niiden toiminta on tullut röyhkeämmäksi.

Miten ruotsalaisessa yhteiskunnassa on päädytty näin vakavaan tilanteeseen, ja seuraako Suomi perässä? Suomessakin erityisesti nuorten väkivalta on raaistumassa ja sitä jopa ihannoidaan. Myös jengien määrä on kasvussa.

Yle kysyi tiistaina eduskuntaryhmiltä, mitä keinoja poliitikoilla on jengirikollisuuden pysäyttämiseksi. Oppositiopuolueet uskovat kovempiin rangaistuksiin ja hallituspuolueet suosittelevat lasten ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisyä sekä tukitoimia jo jengeihin ajautuneille nuorille.

Ruotsi sijoitti maahanmuuttajat omiin lähiöihinsä ja tavallaan unohti osan oman onnensa nojaan. Lapset syntyvät hyvinvointivaltiossa olosuhteisiin, joka ei lupaa tulevaisuutta. Turvaa ja helppoa rahaa tarjoavat jengit vastaavat tähän juurettomuuteen.

Rangaistuksia on kovennettava. Mielellään vielä rankemmin jengien johtoportaaseen, aikuisiin, jotka teetättävät likaiset työt lapsilla ja nuorilla ja käärivät suuret setelit taskuihinsa. Lisäksi lastensuojeluun ja ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön sijoitetut rahat satavat koko yhteiskunnan laariin korkojen kera. Oikotietä onneen ei ole.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus. Periaatelinja on luettavissa lehden B-osan päivyrisivulta ja verkkosivuilla.

Turvaa ja helppoa rahaa tarjoavat jengit vastaavat tähän juurettomuuteen.

#

Kommentoi 1 Kommentti

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »