Upea kädenojennus työnantajalta, hieno mahdollisuus hankkia lisää osaamista.

Tällaisin sanankääntein kommentoidaan koulutuksen järjestäjän puolelta Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston ja Kokkolan kaupungin välistä yhteistyötä. Yhteistyö koskee avoimen yliopiston kautta tehtäviä kasvatustieteen perusopintoja, jotka toteutetaan yhteistyössä Kokkolan kaupungin kanssa.

Opintoryhmässä on 32 opiskelijaa. Heistä 19 on Kokkolan kaupungin työntekijöitä. Opiskelijoita on myös muualta Keskipohjanmaan levikkialueelta, esimerkiksi Pietarsaaresta ja Kalajoelta.

Kokkolan kaupunki tukee vakituisen varhaiskasvatushenkilöstönsä opiskelua maksamalla opintomaksut 25 opintopisteen perusopintokokonaisuuden osalta ja myöntämällä heille kymmenen työpäivää opiskeluun.

Lähi- ja verkko-opetuksena toteutettava opintokokonaisuus pitää sisällään kymmenen lähiopetuspäivää. Niistä puolet on pidetty syyslukukaudella, jälkimmäinen puolisko hoidetaan kevääseen mennessä. Tämän lukukauden ensimmäinen kokoontuminen on tiistaina.

Aikataulu on optimoitu siten, että halukkaat voivat tähdätä perusopintojen jälkeen suoraan varhaiskasvatuksen opettajaksi pätevöittäviin opintoihin esimerkiksi Kokkolan yliopistokeskuksessa. Pätevyyden saa suorittamalla kandidaatintutkinnon.

YliopistonopettajaSari Paajanen Jyväskylän yliopiston avoimesta yliopistosta taustoittaa, että Kokkolan kaupunki oli aktiivisesti yhteydessä Jyväskylän yliopistoon keväällä 2022.

– Lähdimme koulutuksen järjestäjinä reagoimaan tarpeeseen, Paajanen aloittaa kertaamisen.

– Elokuussa tarjosimme avoimen infotilaisuuden, minkä jälkeen ilmoittautuminen avautui. Avoimen yliopiston periaatteiden mukaisesti emme rajanneet sisäänottoa, eli karsintaa ei ollut. Kaikki hakijat otettiin mukaan.

Hakijamäärään, joka on siis myös ryhmän opiskelijamäärä, ollaan erittäin tyytyväisiä.

– Tiesimme, että tarvetta (tälle koulutukselle) on alueella. Ajattelimme varovaisesti, että pärjäisimme yhdellä opettajalla opintokokonaisuuden toteuttamisessa. Sitten tulikin enemmän hakijoita, ja niin sain kollegan mukaan, Paajanen hymähtää.

– Kun tätä valmisteltiin yhdessä avoimen yliopiston kanssa, meitä vähän jännitti, saadaanko ryhmää täyteen ja kuinka saamme varhaiskasvatushenkilöstömme innostumaan asiasta. Kun olimme ensimmäisessä infotilaisuudessa kertomassa koulutuksesta, siellä oli jo hyvä osanotto. Siinä vaiheessa alkoi tuntua siltä, että hei, tämähän saattaa onnistua, Kokkolan kaupungin varhaiskasvatustoimenjohtaja Kai Kytölaakso kommentoi mielissään.

Perusopinnot on oltava suoritettuna, jotta voi osallistua varhaiskasvatuksen opettajan hakuun, joka aukeaa maaliskuussa. Kaikkien pätevöittäviin opintoihin mielivien on haettava opiskelupaikkaa – automaattipaikkoja ei ole.

– Tämä on alku tutkintopolulle. Vaikkei opiskelija hakisikaan tutkinto-opiskelijaksi, hyöty työelämään on merkittävä. Kirjatietoa peilataan työkontekstiin, oman osaamisen kehittämisestä puhuva Paajanen muistuttaa.

Kytölaakso on todella iloinen muodostuneesta yhteistyöstä, jota toki on tehty osapuolten välillä eri tavoin jo vuosia. Aika oli kypsä tämänkaltaiselle yhteistyölle. Voidaan myös sanoa, että oli korkea aika – kahdestakin syystä.

Ensinnäkin varhaiskasvatuksen pelikenttä muuttuu seitsemän vuoden päästä. Vuodesta 2030 lähtien ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei enää riitä päiväkodin johtajan tehtävään. Päiväkodin henkilöstörakenne muuttuu vuodesta 2030 lähtien siten, että päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus – puolella pitää vielä olla nimenomaan opettajan kelpoisuus.

Varhaiskasvatuslakia uudistettiin tällä tavoin vuonna 2018. Kyseessä on Kytölaakson mukaan iso uudistus, johon on syytä varautua – esimerkiksi kannustamalla vakituista henkilöstöä kouluttautumaan uudelleen.

– Ennen kuin saa pätevyyden varhaiskasvatuksen opettajaksi, siihen menee monta vuotta, Kytölaakso muistuttaa ajan rajallisuudesta.

Tähän mennessä päiväkodeissa on työskennellyt opettajia, joiden koulutustausta on ollut joko yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Siirtymäajan jälkeen varhaiskasvatuksen opettajana voi toimia vain yliopistosta valmistunut opettaja.

Kokkolassa on mahdollista hankkia varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys. Sen saa suorittamalla kandidaatintutkinnon, joka vie noin 2,5 vuotta.

Toinen koulutukselliseen yhteistyöhön kannustava muuttuja on työvoimatilanne. Suomessa vallitsee varhaiskasvatuksen ja laajemmin opetusalan osaajapula.

Kokkolassa ja muuallakin tiedetään hyvin esimerkiksi pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen vaikea tilanne. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen professori ja varajohtaja Heidi Harju-Luukkaisen mukaan ilmiö ei oirehdi yhtä pahasti Keski-Pohjanmaalla kuin mainitulla pääkaupunkiseudulla. Kytölaakso on samoilla linjoilla – esimerkiksi Kokkolan tilanne ei ole akuutti.

Merkkejä ilmiöstä on silti myös näillä seuduilla.

– Vakituisiin työtehtäviin on hakijoita, ja niihin tehtäviin on saatu päteviä työntekijöitä. Sijaisuuksiin ei tahdo saada päteviä työntekijöitä, Kytölaakso kuvailee Kokkolan tilannetta ja jatkaa:

– Olemme seuranneet tilannetta huolestuneena. Kun vuosittain rekrytoidaan ihmisiä, huomaa sen, että tästä on tullut kuin kilpajuoksua. Jos paikkojen auki laittaminen menee myöhään keväälle, olemme vähän myöhässä (muihin kuntiin nähden).

Kokkolan varhaiskasvatuksessa työskentelee noin 500 työntekijää.

Kansallisen kroonisen osaajapulan syitä on monia.

– Pula juontaa juurensa osittain lakimuutoksesta, mutta myös työn matalapalkkaisuudesta, työoloista ja siitä, että yliopistot eivät ole saaneet riittävästi resursseja koulutusten järjestämiseen. Aloituspaikkoja ei ole ollut riittävästi – yliopistot kyllä ovat valmiudessa koulutuspaikkojen lisäämiseen. Nyt ollaan tilanteessa, jossa yhtäkkiä pitäisi kouluttaa suuria määriä osaajia, Harju-Luukkainen pohjustaa.

Harju-Luukkainen sanoo suoraan, että varhaiskasvatuksen ja ylipäätään opetusalan työvoimatilanne olisi Kokkolassa huomattavasti huonompi, jos kasvatustieteisiin ei olisi panostettu alueella pitkäjänteisesti. Lähellä saatava koulutus on osaltaan ehkäissyt osaajapulaa.

– Alueellinen tilanne on kohtuullinen verrattuna esimerkiksi pääkaupunkiseudun tilanteeseen, mutta tarvitsemme kipeästi luovia ratkaisuja tulevaisuuden ennakointiin. Alueen tulevaisuudelle on valtavan tärkeää, että saamme myös jatkossa koulutettuja opettajia, Harju-Luukkainen sanoo.

Oikaisu 11.1.2023 klo 10.50: Toisin kuin artikkelissa alunperin kerrottiin, ei kasvatustieteen opintoryhmää yhdessä Kokkolan kaupungin kanssa ole perustanut Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, vaan Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto, joka järjestää kyseiset opinnot. Yliopistokeskus Chydenius kylläkin tarjoaa varhaiskasvatuksen opettajaopinnot.