Kaupan alan lakonuhka olisi voitu välttää, jos työnantajia edustava Kaupan liitto olisi ollut valmis aloittamaan neuvottelut palkankorotuksista jo marraskuussa, sanoo Palvelualojen ammattiliiton (PAM) järjestöjohtaja Risto Kalliorinne.

Kaupan liitto tiedotti marraskuun alussa, että palkankorotuksista sopimisen sijaan PAM:n kanssa käynnistetään tes-neuvottelut tammikuussa. Tähän syynä oli se, että liitto ei katsonut palkkaneuvottelujen olevan mahdollisia ennen kuin vientiteollisuutta edustavat Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus olivat saaneet omat neuvottelunsa päätökseen.

PAM:n Kalliorinnettä syyt palkkaneuvotteluiden lykkäämiselle eivät kuitenkaan lämmittäneet.

– Olimme ajatelleet, että neuvottelut käydään meidän alamme lähtökohdista eikä niin, että ne ovat riippuvaisia toisten päätöksistä. Me olisimme olleet valmiit neuvottelemaan asiat jo viime vuonna kuntoon, Kalliorinne sanoo.

Vientiteollisuuden palkoista päästiin sopuun sunnuntaina. PAM:n ja Kaupan liiton neuvottelut jatkuivat tällä viikolla maanantaina ja tiistaina iltapäivällä.

Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala ei halunnut kommentoida neuvotteluja tässä vaiheessa. Hän kertoi maanantaina tekstiviestitse, että liitto keskittyy tällä hetkellä sovitteluihin eikä haastatteluja anneta.

Kaupan alan lakot sulkisivat toteutuessaan esimerkiksi osan K-Citymarketeista ja Prismoista pariksi päiväksi jo tämän viikon torstaina.

Tomi Kosonen

Ensimmäiset lakot uhkaavat toteutua torstaina, jolloin useat marketit ja osa Keskon logistiikkapalveluista on jäämässä lakkoon kahdeksi vuorokaudeksi. Suurin osa tuolloin lakkoilevista kaupoista on Prismoja tai K-Citymarketteja. Seuraavat lakot alkaisivat 13. helmikuuta, jolloin varastoissa lakkoillaan kolme päivää.

Laajimmin lakot iskevät kauppoihin 16. helmikuuta, jos sopua ei ennen sitä synny. Tuolloin muun muassa kaikki K-Citymarketit, Prismat ja Lidlit sulkeutuvat kahdeksi vuorokaudeksi.

Suurin kynnyskysymys kaupan alan neuvotteluissa on palkankorotusten taso. Kalliorinteen mukaan PAM:n vaatimat palkankorotukset perustuvat alan työntekijöiden ostovoiman säilyttämiseen.

– Jäsentemme hätä ja huoli omasta sekä heidän perheidensä toimeentulosta on suuri. Inflaatio ja hintatason nousu haittaavat eniten pienituloisia, kuten kaupan työntekijöitä. Palkankorotuksilla pyritään säilyttämään työntekijöiden ostovoima.

Suuret kauppaketjut tekivät viime vuonna pääsääntöisesti hyvää tulosta. Esimerkiksi Kesko kertoi viime viikolla päivittäistavarakaupan tehneen 460 miljoonaa euroa liikevoittoa viime vuonna.

Kalliorinteen mukaan työntekijöiden mielestä on käsittämätöntä, jos voitoista ei liikene heille mitään.

– Siitä se epäoikeudenmukaisuuden tunne varmaan tulee. Työnantajilla on ratkaisun avaimet käsissään neuvotteluissa. Arvostaisivat nyt työntekijöitään muutenkin kuin juhlapuheissa, Kalliorinne tylyttää.

Toisen ongelman muodostaa se, että alalla on paljon osa-aikaisia työntekijöitä. Tämä yhdistettynä matalaan palkkatasoon ja yleisen hintatason nousuun on Kalliorinteen mukaan johtanut siihen, etteivät kaikki työntekijät tule palkallaan toimeen.

Hän sanoo pelkästään lakon siirtämisten osoittavan, että alan työntekijät ansaitsisivat enemmän palkkaa.

– Korona-aikana kaikki ylistivät ihmisiä, jotka pitivät yhteiskunnan rattaat pyörimässä ja joilla ei ollut mahdollisuutta mennä etätöihin. Kauppojen työntekijät ovat niin tärkeitä yhteiskunnalle, että lakkoakin piti siirtää huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Kauppojen työntekijät pitivät koronakaudella yhteiskunnan pyörät pyörimässä osaltaan, eikä heillä ollut mahdollisuutta etätöihin, muistuttaa PAM:n järjestöjohtaja Risto Kalliorinne. Hämeenlinnan Tiiriön Prismassa valmistauduttiin ensimmäisiin koronasulkuihin kuvassa, joka on otettu 26. maaliskuuta 2021.

Muu

Pohjois-Suomessa toimivan Osuuskauppa Arinan pääluottamusmies Kimmo Alatalo kertoo, että lakkojen uhka vaikuttaa jo kauppojen toimintaan. Osassa Arinan kauppoja on hänen kuulemansa mukaan jäänyt vuoroja tekemättä, minkä vuoksi esimerkiksi lihatiskejä ja paistopisteitä on jouduttu sulkemaan kokonaan tai aiemmin kuin tavallisesti.

– Tuuraajia ei välttämättä ole aina löytynyt joka paikkaan. Innokkaita tulijoita vuoroille ei ole oikein ollut, Alatalo selittää.

Alatalo toimii kymmenettä vuotta pääluottamusmiehenä, eikä hänen mukaansa työntekijöiden yhteishenki ole ollut ikinä näin korkealla.

– Porukka seisoo neuvottelijoiden takana ainakin meidän alueellamme, ja samaa olen kuullut muualta Suomesta. Tavallaan se on hienoa, vaikka nykyinen tilanne on toki valitettava.

Suurena yllätyksenä nykyiset vaikeudet neuvotteluissa eivät Alatalolle tulleet.

– Viime vuoden lopussa PAM ja Kaupan liitto olivat jo sopineet, että aletaan neuvottelemaan palkankorotuksista, mutta Kaupan liitto ei sitten halunnutkaan neuvotella. Se oli työnantajien puolelta vähän härski temppu, ja silloin jo tuntui, että tähän tilanteeseen ajaudutaan.