maanantai 21.10.2019 | 18:12
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Anja Snellman: Parvekejumalat. 316 s. Otava, 2010

Su 8.8.2010 klo 06:00
Leena Ahlholm (KP) Anja Snellman: Parvekejumalat. 316 s. Otava, 2010. Anja Snellmanin uutta romaania on ehditty kiittää jopa hänen parhaakseen. Minusta se ei yllä Ihon ajan vertaiseksi, koska toisen päähenkilön hahmo jää liian ohueksi. Yläastetta käyvän somalityttö Aniksen Snellman sen sijaan kuvaa aivan mainiosti ja uskottavasti. Kirjailijan parhaita teos on. Romaanin aiheena on islamilaisen ja suomalaisen kulttuurin ja elämäntavan törmäys, jota kuvataan Aniksen ja Zahran kautta. Zahra on nuori nainen, suomalaisen taiteilijaäidin tytär Alla Pohjola, joka päättää muuttaa nimensä ja kääntyä islamilaiseksi. Molemmat asuvat Itä-Helsingin kaupunginosassa, Anis Muukalaistalossa. Aniksen elämässä kahden kulttuurin puristus tulee hienosti ilmi. Hän on älykäs ja lukee paljon. Hän rakastaa kirjoittamista, kirjoja ja muotilehtiä. Hän on kiinnostunut ilmaston muutoksesta. Hän haluaa elää suomalaistyttöjen tapaan, pukeutua farkkuihin, meikata ja juhlia kavereiden kanssa. Perheensä ja uskonnon vuoksi Anis joutuu elämään kaksoiselämää ja piilottamaan länsimaiset vaatteet kellariin ennen kotiin tuloa. Jos hän unohtaa pyyhkiä huulipunan pois, isä lyö sateenvarjolla. Äitikin lyö, jos esittää väärän kysymyksen. Veljet laitetaan Anikselle vahdeiksi, kun hän lähtee tapaamaan ystäviään. Pojilla on omat menonsa, joiden vuoksi he välillä lipsuvat tehtävästään. Epäluuloinen isä ei ymmärrä tytärtään lainkaan. Jo popcornin tuoksukin saa hänet vihastumaan. Aniksen isä ystävineen toistelee lausetta: vaimonne ovat peltonne. Tyttäret ovat isälle varjeltavia timantteja, jotka on tarkoitettu pojantekoa varten. Ymmärryksen puute korostuu senkin vuoksi, etteivät Aniksen vanhemmat osaa kunnolla suomea. Jos on suomalaisilla ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan, on niitä Aniksen isällä suomalaisia ja yhteiskuntaa kohtaan. Pikkusiskolla olisi mahdollisuus oppia suomea päiväkodissa, mutta isä pitää sitä liian synnillisenä paikkana. Alistunut äiti vaikenee. Aviomies kutsuu häntä hössöttäväksi ankaksi. Aniksen paras ystävä Vanilja joutuu sukupuolielinten silpomisen uhriksi. Hän on ollut käymässä suvun kotiseuduilla, kun hän jää pois koulusta, eikä häneen saa yhteyttä. Alla Pohjola on nuori nainen, jonka menneisyys johtanut poliisitoimiin. Hän on osallistunut mm. turkistarhaiskuihin. Hänen muslimiksi kääntymisensä motiivit jäävät melko hämäriksi. Turvan hakeminen ja uuden elämän aloittaminen niitä lienevät. Uskonto on kaiketi peruste, kun hänen sekaantuu Aniksen elämään kohtalokkain seurauksin. Parvekejumalat-nimi selittyy kokonaan kirjan loppuratkaisulla, mutta se viittaa myös isän parveketöihin, Aniksen parvekkeella oleiluun sekä kohtaan, jossa jumalat katsovat ihmisten parvekkeita. Romaani nostaa esille vanhemmuuden. Alla-Zahran vanhemmat eivät ole suoneet turvaa kaiken sallivassa boheemisuudessaan. Aniksen vanhemmat rajoittavat ankaran koordinaatiston mukaan. Kummatkaan eivät suostu näkemään tytärtään sellaisena kuin tämä on. Anja Snellmanin romaanin merkitys on siinä, että se tekee näkyväksi tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa sukupuoleen perustuvaa alistamista, väkivaltaa ja julmuutta. Tärkeää on huomata, että näitä asioita tapahtuu Suomessa, jota pidämme oikeusvaltiona ja tasa-arvon mallimaana. Maahanmuuttaja-aihe on hyvin ajankohtainen.