sunnuntai 16.6.2019 | 07:51
UUTINEN | KP24

Keskipohjanmaa: Pahoittelu on laiha lohtu

Ke 2.2.2011 klo 06:00
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pahoittelu sikainfluenssarokotusten jälkeisistä narkolepsiatapauksista on laiha lohtu vakavaa sairautta poteville lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Tyhjää parempi se kuitenkin on. Tähän saakka THL:n johto on ollut hyvin varovainen reaktioissaan. Kun varmaa tietoa Pandemrix-rokotteen yhteydestä puhjenneisiin narkolepsiatapauksiin ei ole ollut, varmoja käsityksiäkin on ollut vaikea esittää. Eilen tilanne muuttui. Vaikka sairaustapauksia selvittäneen asiantuntijaryhmän raportti on vielä alustava, sen ”todistusvoima” on vahva. Heppoisin perustein ei voi esittää arviota narkolepsiariskin yhdeksänkertaistumisesta rokotteen saaneiden lasten ja nuorten parissa. Varmistuksia ovat luvissa elokuun loppuun mennessä. Jo nyt työryhmä pitää todennäköisenä, että viimetalvinen rokote vaikutti narkolepsian yleistymiseen. Yhteys on niin selvä, että mikään muu tuskin selittää taudin lisääntymistä, joskin ”joku muu tekijä” siihen oli myös vaikuttamassa. Mistä ”muusta” on kysymys, sitä ei tiedetä. Suomeen saatua rokote-erää ei syypääksi epäillä. Täysin puhtaita papereita sillekään ei vielä anneta. Narkolepsiaan sairastuneita lisäselvitykset eivät auta, mutta ne ovat tarpeen mahdollisten jatkotoimien varalta. Välttämättömiä ne ovat myös tulevien rokotussuositusten ja -käytäntöjen kannalta. Millään rahalla narkolepsiaankaan sairastumista ei voi korvata. Sairastumisen taloudellisia seurauksia korvauksilla voi kuitenkin lievittää. Virallinen korvauspolitiikka on niukka ja ehdollinen. Kun varmoja todisteita rokotteen ja sairauden yhteydestä ei ole, Lääkevahinkovakuutuspooli ei suostu edes arvioimaan sairaustapausten korvattavuutta. Samalle kannalle linnoittautuu myös THL:n johto. Humaanimpaa linjaa edustaa arkkiatri Risto Pelkonen (IS 1.2.). Hän maksattaisi narkolepsiaperheille korvauksia, vaikka rokote ei taudin syyksi osoittautuisikaan. Kun yhteys on niinkin vahva kuin THL:n asiantuntijat nyt arvioivat, korvausten maksuunpanossa ei kannattaisi viivytellä. Vaadittava raha ei ketään kaada, mutta sairauden koettelemia perheitä se voisi osaltaan auttaa. Vastuun omista toimistaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pääjohtajansa Pekka Puskan mukaan kantaa. Mitä se merkitsee käytännössä, selviää tuonnempana. Ymmärrettävästi THL tukeutuu ”sen hetkiseen parhaaseen tietoon”. Siihen tilanteeseen ja tietoon, jonka nojalla kansakunta patistettiin sikainfluenssapiikille. Epäilemättä THL niin kuin sitä paimentava sosiaali- ja terveysministeriökin toimivat parhaan tietonsa varassa. Mutta jos se paljastuu vasta toiseksi parhaaksi, millaisia johtopäätöksiä silloin on tehtävä? Parempaa tietoa tarvitaan myös siitä, mitä rokotuksen laajamittainen laistaminen olisi merkinnyt. Olisiko se johtanut vakaviin sairaus- ja kuolemantapauksiin, kuten THL:n johto olettaa? Toivottavasti myös tähän saadaan vastaus, kun narkolepsiaryhmä esittelee loppuraporttinsa.

Lassi Jaakkola