lauantai 10.4.2021 | 14:43
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Eljas Pohtila: Rakotulilta maailmalle

Ke 18.1.2012 klo 06:00
Esa Heino Eljas Pohtila, Rakotulilta maailmalle Metsäkustannus Oy, 2011 Eläkepäiviään viettävää Eljas Pohtilaa voidaan kiistatta pitää kovan luokan suomalaisena metsämiehenä. Hän toimi työuransa aikana muun muassa Lapin piirimetsälautakunnan päämetsänhoitajana, Metsätehon toimitusjohtajana ja Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ylijohtajana. Syksyllä ilmestyi Pohtilan muistelmat Metsäkustannus Oy:n kustantamana. Eljas Pohtila on varttunut Lapissa, poromiehen poikana Sallassa. Lapsuusmuistoja on kirjassakin esillä ja läheinen, elämyksellinen suhde metsään syntyi jo noihin aikoihin. Pohtilasta tuli tutkija. Tutkimusten aihepiiri kosketteli metsien uudistamista ja hän perusti muun muassa laaja-alaisia kulotuskokeita. Vaikka sittemmin metsäalan merkittäväksi mieheksi noussut Pohtila kirjoittaa eräässä kohdin kirjassaan, että metsäherran elämä oli johonkin aikaan mukavaakin tuo hän kuitenkin kirjan lopussa esille, että aika tutkijana oli parasta elämän aikaa. Kokeneella, laajasti metsäalaa nähneellä Eljas Pohtilalla on mielipiteitä ja hän tuo niitä myös esille, kursailemattomastikin. Esimerkiksi hän toteaa eräästä henkilöstä, että tämä oli ”ammattiasioissa jokseenkin keveä mies” tai että Metlassa oli hänen mukaansa käsittämättömän paljon ”tutkijoita”, jotka eivät olleet julkaisseet juuri mitään. He olivat Pohtilan mukaan löytäneet laitoksesta suojatyöpaikan, jota heidän valitsemansa ay-politrukit puolustivat. Mediakin saa kyytiä: ”Lapin päämetsänhoitaja-ajasta minulle jäi massamedian toimittajista tympeä kuva. He olivat laiskoja, asenteellisia eivätkä viitsineet perehtyä metsäalan todellisuuteen.” Mielenkiintoisia ja vakaviakin seikkoja kirjassa ovat muun muassa1980-luvun kohu ilmansaasteista ja metsäkuolemista sekä väitteet tunnetun professorin koejärjestelyjen manipuloinnista. ”Koejärjestelyjä oli jälkikäteen näpelöity”, Pohtila kirjoittaa käytyään Metlan Lapinjärven silloisen kokeilualueen esimiehen kanssa katsomassa koetta paikan päällä. Keski-Euroopan vuoristoissa todetut metsätuhot taas antoivat joillekin aihetta koviinkin ennustuksiin siitä, mitä Suomessa tulisi tapahtumaan. Pohtilan mukaan vuoden nainen 1986 ennusti jopa, että ainakin Lapin metsät kuolevat vuoteen 1999 mennessä. Eljas Pohtila luonnehtii myös poliitikkoja. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalta lähtöisin olevasta entisestä pääministeristä Esko Ahosta hän tuo esille, että ”Esko Aho oli mielestäni sopiva Suomen näköisen maan johtajaksi: oli maalta kotoisin maailmaa ja politiikkaa tarpeeksi nähnyt, älykäs ja elämäntavoiltaan kunnollinen.” Ja hieman myöhemmin: ”Esko Aho oli hauska, nokkela seuramies, mutta kaavoihin kangistunut”. Paavo Lipponenkin oli tehnyt Pohtilaan vaikutuksen. Mauno Koivistosta hän puolestaan toteaa, että ”presidenttinä Mauno Koivisto suhtautui, voipa sanoa haljusti metsäasioihin”. Hienoa, että Eljas Pohtila on saanut muisteluksia kirjoitetuksi. Itselleni kirja on erityistä tietysti siksi, että Pohtila toimi vuosia oman työnantajani pääpomona eli Metlan ylijohtajana. Muistelmakirjan lukeminen on mielenkiintoista erityisesti Pohtilan tunteville, mutta kirjasta löytyy toki monenlaista mielipidettä ja yksityiskohtaa metsäalasta ja sen historiasta kiinnostuneille.