torstai 30.6.2022 | 00:40
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Panu Kaila: Puunsuoja on puunsyöjä

La 19.5.2012 klo 06:00
Camilla Rosenberg on rakentamassa omakotitaloa saaristoon. Tiheäsyisestä pohjoisen kuusesta lyöty ulkovuoraus saa kuivua ensi kesään. ”Maaliksi olemme ajatelleet Uulan petroliöljymaalia, mutta pitääkö lauta nyt käsitellä Uulan homeenestoaineella vai onko se vain haitaksi?” Kuusivuoraus kuulostaa hyvältä. Kuivumisvaiheessa sulkeutuvien soluhuokostensa vuoksi kuusi kastuu vähemmän kuin mänty ja sopii siksi juuri ulkoseinään. Käsittelystä puolestaan tuskin on muuta haittaa kuin että se maksaa. Itse en ole homekäsittelyjä käyttänyt. Maalipinnan homehtuminen riippuu kuitenkin olennaisesti mikroilmastosta, eli seisooko talo raikkaasti tuulettuvalla rantakalliolla vai kuusikon kosteassa katveessa. Maalitehtaat pyrkivät valmistamaan tuotteita, jotka sopivat myös ongelmallisiin kohteisiin. Näin siis homeenestoa suositellaan varmuuden vuoksi aina ja joka paikkaan; sitä paitsi tuleehan siitäkin myyntikatetta. Samasta syystä teollisissa keittomaaleissa on aina vahvikkeena kallista vernissaa, josta on hyötyä noin yhdessä tapauksessa kymmenestä. Mökkirakentajaperhe Kurkinen kysyy: ”Lyhentääkö rautavihtrillin käyttö rakennuksen käyttöikää verrattuna esimerkiksi valttihirsikyllästeisiin? Voiko rautavihtrillillä käsitellyn pinnan tarvittaessa maalata tai kyllästää myöhemmin?” Mikä syö räystään suojaamaa ja maasta irti olevaa puuseinää? Ei sade, vaan aurinko. Päivänpaisteisilla sivuilla puun kuivuminen sadekuuron jälkeen on niin äkillistä, että pintaan syntyy repeämiä. Hirsi sietää halkeamia koko hyvin, mutta ohut lauta menee vaihtoon noin 40 vuodessa. Tumman värin antava liuos tietysti vain lisää kuumentumista ja halkeilua. Siten ”kylläste”, jossa ei ole pigmenttiä, jouduttaa puun tuhoutumista. Puunsuojana myydään itse asiassa puunsyöjää. Jos puuta haluaa suojata auringolta, on siis käytettävä peittävää eli pigmenttiä sisältävää ja mieluiten vaaleaa maalia. Kertauksen kertaus: mikään pintaan siveltävä tuote ei kyllästä, ei siis tunkeudu solukon sisälle, eikä estä puuta lahoamasta. Lahoamista tapahtuu kuitenkin vain jatkuvasti märässä maassa tai muissa sellaisissa oloissa. Sivelyt tehdään näön vuoksi, eli silloin kun halutaan väriä pintaan. Rautavihtrilli on halpa konsti (200 grammaa per 10 litraa vettä) pinnan keinotekoiseen harmaannuttamiseen. Rautavihtrillin eli -sulfaatin aiheuttama kemiallinen reaktio estää homehtumista - sekä myös luonnollista, sinistäjän aiheuttamaa harmaantumista. Myös oksat, jotka muuten jäisivät esille, harmaantuvat. Prosessi vie jonkin aikaa ja toimii vain ulkona eli vaatii ajoittaista kastumista. Pinta voidaan myöhemmin maalata millä vain. Omasta puolestani antaisin luontoäidin hoitaa harmaannuttamisen ilmaiseksi omaa tahtiaan. Kysymykset: Talotohtori(a)txti.net tai PL 28. 00601 Helsinki