tiistai 13.4.2021 | 09:40
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Liikunta parasta ennaltaehkäisyä moneen tautiin

Su 6.4.2003 klo 16:40
Sinikka Mustonen Nivelrikko kuuluu suomalaiseen vanhenemiseen. Se on niin yleinen, että jokaisella 60-vuotiaalla on jossakin nivelessä rikkoa ja joka neljäs nainen on kuukauden sisällä kärsinyt kipeästä polvesta. Raskaat ruumiilliset työt ovat vähentyneet ja nivelien pitäisi kestää entistä paremmin ehjinä. Terveys 2000 -tutkimuksessa kuitenkin paljastui, että selän, niskan ja kantavien nivelten vaivat ovat työikäisillä yhtä yleisiä kuin yli 20 vuotta sitten. Nivelrikko polvessa on naisista seitsemällä ja miehistä viidellä prosentilla. Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 tekonivelleikkausta, joihin kuluu kuhunkin 3 000–10 000 euroa. – Liikunta on paras keino välttyä nivelrikolta, toteaa reumatautien professori Heikki Isomäki. Moni kuvittelee säästyvänsä nivelrikolta välttämällä liikkumista. Nivelrusto saa kuitenkin ravintonsa ainoastaan liikkeestä. Rustossa on vettä 70 prosenttia, jota virtaa ulos ruston puristuessa. Kun liike ja kuormitus loppuu, ruston muoto palautuu ja samalla siihen imeytyy ympäristöstä ravintoaineita sisältävää kudosnestettä. Sohvalla löhöillessä rusto pysyy liikkumattomana ja nälkäisenä, joten jatkuva liikkumattomuus vaurioittaa rustoa pikku hiljaa. – Rusto ei kulu normaalissa käytössä, päinvastoin. Nivelten liike ja toistuva kuormitus ovat elintärkeitä ruston hyvinvoinnille, painottaa Isomäki, joka on nimetty kansanvälisen tules-vuosikymmenen Suomen suurlähettilääksi. Esimerkkinä hän kertoo, että maratoonareilla ei ole nivelrikkoa. Sen sijaan liian raskaan toiminnan seurauksena keihäänheittäjillä, jalkapalloilijoilla ja painonnostajilla on nivelrikkoa polvissa, lonkissa ja selässä … Vamma tai perintö Terve nivelrusto on sileä ja liukas, joten nivel liikkuu joustavasti ilman kitkaa. Mutta vamma tai ruston joustorajan ylittävä kova kuormitus voivat rikkoa ruston sileän pinnan ja sisäisen rakenteen. Seurauksena on nivelrikko, joka pahenee hitaasti vuosien mittaan. Parikymppisenä loukattu polvi saattaa ruveta kipuilemaan keski-iässä. Synnynnäisesti huonorakenteinen nivel voi alkaa kipuilla hyvinkin pian. Osa nivelrikoista on perinnöllisiä, jopa nivelrikkosukuja on Suomesta löydetty. Varsinkin naisten sormien vääntymistä aiheuttava tautimuoto on perinnöllinen. Vaikka tytär on tehnyt äitiään paljon kevyempää työtä, hänen kätensä alkavat muistuttaa vanhan äidin muhkuraisia käsiä eläkeiän lähestyessä. Harva tytär uskoo nuorena, että äitinsä kaltaiseksi muuttuvat hänenkin sormensa. Eiväthän nivelet enää kulu entistä kevyemmissä töissä samalla tavoin kuin 30–50 vuotta sitten. Mutta niin vain voivat kauneimmankin missin tai mallin sormet vääntyä vanhempana, jos suvussa on sormien nivelrikkoa. Perinnölliselle nivelrikkoa aiheuttavalle taudille ei ole hoitoa. Apua antavat kipuhoidot ja nivelen toimintaan osallistuvien lihasten hyvä kunto. – Enää nivelet eivät vaurioidu työnteossa. Usein sanotaan, että nivelissä on kulumia. Näin ei kuitenkaan ole. Puhdasta nivelten kulumista ei ole, elimistö reagoi aina tautiprosessina, Isomäki selvittää. D-vitamiinipuutoskin voi aiheuttaa – Kuka tahansa voi sairastua nivelrikkoon. Mutta elintavat voivat lisätä riskiä. Ylipaino, raskas ruumiillinen työ, nivelten vammat, D-vitamiinipuutos ja liikkumattomuus lisäävät nivelrikon mahdollisuutta. Ylipaino lisää jopa sormien nivelrikon mahdollisuutta. Perinnöllinen taipumus vaikuttaa kahdella tavoin eli sairastumisherkkyytenä sekä luun rakenteina. Yleensä nivelrikkoa sairastavien luu on keskimääräistä vahvempaa, kun taas hento ja osteoporoottinen luu voi suojata nivelrikolta. Nivelrikko kiusaa yleisimmin ukkovarpaan tyviniveltä vaivaisenluun muodossa, sormien kärki- ja keskinivelissä, polvissa ja lonkissa. Kivuliaimmat ja eniten elämää haittaavat lonkkien ja polvien nivelrikot. Selkärangassa nikamien välisten pikkunivelten rikko on samanlainen kuin raajoissa. Joskus luun lisäkasvu voi selässä ahtauttaa aukkoja, joista hermot kulkevat selkäytimestä raajoihin. Tällaisesta vauriosta johtuvat kipu pahenee pystyasennossa ja lievenee kumarassa. Ojentajalihakselle jumppaa Ennaltaehkäisy on tärkeää, sillä nivelrikosta ei pääse eroon. Isomäen neuvojen mukaan nivelistään voi pitää huolta pudottamalla painonsa normaaliksi, huolehtimalla työasentojen oikeasta ergonomiasta, pyrkimällä estämään nivelvammoja, pitämällä huolta D-vitamiinitasosta ja liikkumalla. – Jos nivelrikko on jo iskenyt polviin, ojentajalihaksen hyvä kunto on tärkeää, Isomäki muistuttaa. Hän antaa polville helpon harjoituksen, jota voivat harjoittaa heikkokuntoisetkin. – Istutaan napakalle tuolille ja katsotaan televisiosta mieliohjelmaa, vaikkapa kauniita ja rohkeita. Hyväkuntoiset voivat sitoa nilkkaan pari kilon sokeri- tai hernepussia, muut tekevät harjoituksen ilman painoja. Televisio-ohjelman ajan nostetaan jalkaa ylös niin, että polvi ojentuu mahdollisimman suoraksi ja lasketaan viiteen. Sitten jalka lasketaan alas ja taas ylös, lasku viiteen, jalka alas … Ihannemäärä on 25 kertaa. Muille nivelille ei ole yhtä hyviä ja yksinkertaisia vahvistusohjeita. Kivun hoito keskeistä Nivelrikkoa ei pystytä parantamaan, mutta kipua ja nivelten huonoa toimintaa voidaan hoitaa lääkkeillä, fysikaalisilla hoidoilla ja leikkauksilla. Kylmässä ilmastossa nivelrikon kivutkin ovat kovemmat kuin lämpimässä. Nivel aavistaa matalapaineen, tuntee vedon ja kosteuden. – Kivun hoito on keskeistä. Vaikeimmat, etenkin yölliset särkytilat hoidetaan nykyisin tekonivelleikkauksilla, Isomäki kertoo. Muuten kipua hoidetaan välttämällä rasitusta, käyttämällä apuvälineitä esimerkiksi keppiä, lämpöhoidoilla ja lääkkeillä. Lämmittävät hauteet ja kylvyt, kipusalvat ja kipulääkkeet lievittävät oloa kotona. Jotkut nivelrikkoiset kärsivät kuitenkin ns. saunakrapulasta. Sauna tuntuu hyvältä, mutta seuraavana aamuna kivut ovat entistä kovemmat. Tulehtuneelle nivelelle kylmää Silloin tällöin rikkoutunut nivel tulehtuu. Silloin se käy araksi ja punoittavaksi. Polveen voi tulla vettä ja se turpoaa selvästi esimerkiksi tavallista kovemman kuormituksen jälkeen, mutta usein myös ilman erityistä syytä. Vaikka nivelrikko yleensä pitää lämpimästä, tulehtunut kaipaa kylmää. Professori Heikki Isämäki neuvoo kuitenkin, että epätavallisella tavalla kipeytyneen nivelrikon kanssa on paras mennä lääkäriin. Turvonneen ja kipeytyneen nivelen kuormitusta on vältettävä. Tulehdusta hoidetaan levolla, kylmäpakkauksella, kortisonipistoksella ja tulehduskipulääkkeellä. Isomäki sanookin, että kortisonipistos on tehokas hoito tulehduksessa. Kun nivelrikko etenee pitkälle, edessä on toiminnanvajaus. Professorin mukaan silloin tulevat mukaan leikkaukset. Joskus käytetään nivelen jäykistämistä, joskus asennon korjaamista. Tärkeimpiä ovat tekonivelleikkaukset. Leikkaus ei yksin korjaa tilannetta, lisäksi on hyvä liikkua ja voimistella nivelten liikkeiden ja lihasvoiman lisäämisen sekä ruston "ruokinnan" vuoksi. Hyvää liikuntaa ovat uinti, vesivoimistelu, kuntopyöräily, hiihto ja polven ojentajalihaksen harjoitus.