keskiviikko 20.2.2019 | 11:38
UUTINEN | KP24

Unettomuus vaivaa jo nuoria

Su 21.3.2004 klo 17:04
Riitta-Maija Sykkö (KP) Uni kuuluu jokaisen ihmisen elämään ja unen tarpeesta pääsee eroon vain nukkumalla. Siihen ei tiedekään pysty vaikuttamaan. Unta ei voi myöskään varastoida, vaan vuorokautinen unentarve pitää tyydyttää joka päivä. 24 tuntia auki olevassa tietoyhteiskunnassa unta ei useinkaan arvosteta riittävästi. Sitä pidetään välttämättömänä pahana, jota nakerretaan joka suunnasta. Riittävää yöunta ei listata kärkipäähän arkielämän arvo- ja ajankäyttöratkaisuissa. Uni on kuitenkin edellytys luovuudelle, uuden oppimiselle, terveyden säilymiselle, fyysiselle ja psyykkiselle jaksamiselle sekä hyvälle elämänlaadulle. Aivojen hienosäätöinen tietojenkäsittely menee yksinkertaisesti tilttiin ilman riittävää unta. Pitkällinen univaje voi sairastuttaa fyysisesti. Monet tutkimukset osoittavat, että jo osittainen, kahden-kolmen tunnin päivittäinen univaje aiheuttaa hormonaalista ja hermostollista stressiä, muuttaa hiilihydraattiaineenvaihduntaa ja alkaa heikentää ihmisen kykyä vastustaa esimerkiksi viruksista johtuvia tulehduksia. Monimutkaiset muutokset elimistön aineenvaihdunnassa voivat aiheuttaa ylipainoa ja lisätä riskiä sairastua verenpainetautiin, aikuisiän diabetekseen tai sepelvaltimotautiin. Heikentynyt vireystila lisää myös onnettomuuksien riskiä liikenteessä ja muissa tarkkuutta vaativissa tilanteissa ja tehtävissä. Jokaisella joskus unettomuutta Unettomuus on yleisin uneen liittyvä sairausoire ja se lisääntyy niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Unettomuudella tarkoitetaan nukahtamisvaikeutta, yöheräilyä ja liian varhaista aamuheräämistä. Unen määrän riittävyyttä ei voi arvioida millään selkeällä aikakriteerillä; uni on riittävää, jos olo tuntuu herätessä virkeältä ja päivän toimiin jaksaa tarttua. Suomen Unitutkimusseuran puheenjohtajan dosentti Christer Hublinin mukaan tilapäinen tai lyhytkestoinen unettomuus on hyvin yleinen ilmiö ja se koskettaa jokseenkin jokaista ihmistä ainakin joskus elämän varrella. Yli kolmanneksella suomalaisista esiintyy unettomuuden oireita vähintään kolme kertaa viikossa. – Aina tai usein unettomuutta esiintyy nuorista noin 10 prosentilla, keski-ikäisistä noin viidenneksellä ja yli 65-vuotiaista noin joka kolmannella. Unettomuus lisääntyy iän myötä. Naisilla unettomuus on noin puolitoista kertaa yleisempää kuin miehillä. Ero on selvä etenkin menopaussissa ja sen jälkeen, toteaa Hublin. Monien kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaiset kärsivät unettomuudesta jonkin verran enemmän kuin muut jo nuoruusiästä lähtien. Unettomuusluvut ovat puolitoista kertaa suuremmat kuin vertailumaissa Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Britanniassa. Tiedot käyvät ilmi vuosi sitten julkistetusta tutkimuksesta Unettomuuden esiintyvyys Suomessa, jonka tekivät professorit Markku Partinen Haagan neurologisesta tutkimuskeskuksesta ja Maurice Ohayan Stanfordin yliopistosta. – Unettomuus on kroonistunut noin 10 prosentilla suomalaisista ja se saattaa jatkua jopa useita vuosia. Nuoret kärsivät eniten nukahtamisongelmista, keski-ikäiset ja iäkkäät heräilevät öisin tai liian aikaisin aamuyöllä. Kroonistuneesta unettomuudesta kärsivällä esiintyy kaikkia kolmea oiretta, Hublin selvittää. Krooninen unettomuus heikentää elämän laatua niin, että sitä voisi verrata krooniseen sairauteen. Se myös kuluttaa ja vanhentaa ihmistä. Huolet pois makuuhuoneesta Unen tarve on hyvin yksilöllistä ja jokainen nukkuu joskus huonosti. Satunnainen uneton tai huonosti nukuttu yö ei ole vaarallista eikä yleensä heikennä suoriutumista seuraavan päivän arkiaskareista. Jos univaikeudet alkavat toistua tai ne pitkittyvät viikkojen mittaisiksi, koko elämä kärsii. – Uni on luonnostaankin herkkä häiriintymään, sillä unen sisäinen rytmi keventää unta puolentoista tunnin välein, muistuttaa psykologi Soili Kajaste. – Myös unirytmi siirtyy herkästi eteenpäin. Etenkin viikonloppuina mennään nukkumaan hyvinkin eri rytmissä kuin työviikolla, jolloin unirytmi voi mennä sekaisin ja aiheuttaa unettomuutta. – On myös paljon ihmisiä, jotka vievät murheet ja huolet mukanaan sänkyyn. Ihmisten kyky käsitellä asioita ja rauhoittaa itseään vaihtelee suuresti. Huolet pitäisi pystyä huolehtimaan päivällä, muuten ne ovat illalla vastassa sängyssä, Kajaste toteaa. Hän neuvoo opettelemaan rentoutumista, mutta myöntää, että se on taitolaji, jota pitää harjoitella päivällä eikä yöllä vuoteessa. Tunnollisten vaiva Kivut, huolet, elämänmuutokset tai ulkopuoliset häiriötekijät estävät nukahtamista tai herättävät liian varhain. Elämänmuutoksiin tai stressiin liittyvä tilapäinen unettomuus on luonnollista, eikä siitä pidä huolestua. Se on elimistön keino reagoida muutokseen ja se korjaantuu yleensä, kun tilanne rauhoittuu. Yhteiskunnan vauhdikkuus ja koventuneet vaatimukset selviytyä opiskelusta, työstä, harrastuksista, perhe-elämästä ja ihmissuhteista mallikkaasti lisäävät unettomuutta. – Unettomuus on usein tunnollisen ja asioita pohdiskelevan ihmisen vaiva. Kroonistuessaan unettomuus aiheuttaa suorastaan rimakauhua. Uneton alkaa pelätä nukkumaanmenoa ja unettomia öitä, jolloin syntyy kierre, sanoo Christer Hublin. Unettomuus saattaa pitkittyä senkin jälkeen, kun unettomuuden aiheuttaja on poistunut elämästä. Tällöin unettomuus on tavallaan opittua ja sitä ylläpitävät ikävät nukkumiseen tai unettomuuteen liittyvät muistot. Myös unettomuuden pelko voi aiheuttaa ahdistuneisuutta ja huolta, mikä jatkaa unettomuuskierrettä. Suomalaisten ankaran työmoraalin on havaittu olevan yhtenä syynä kansainvälisestikin korkeisiin unettomuuslukuihin. Suomalaiset ovat tunnollisia eivätkä osaa jättää töitään työpaikalle. Pohjoismaisen mielenlaadun takia työ otetaan vakavasti. Suomessa tehdään myös vuorotöitä monia muita maita enemmän. Ruotsissa luvut ovat samantapaisia, mutta taas Etelä-Euroopassa ne ovat erityisen matalia. Christer Hublin toteaa, että läheskään aina unettomuudelle ei löydy yhtä yksiselitteistä syytä, vaan useita unettomuuden suuntaan vaikuttavia tekijöitä. Taustalla voi olla fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia, mutta sieltä voi löytyä myös sukurasitetta. Persoonallisuuden rakenteeseen voi niin ikään liittyä unettomuuteen altistavia tekijöitä. Unensaantia voi helpottaa ja lievää unettomuutta hoitaakin järjestelemällä omaa unihygieniaansa eli huolehtimalla siitä, että omalla kohdalla unensaannin mahdollisuudet ovat tilanteeseen nähden mahdollisimman hyvät. – Jotta ihminen voisi nukahtaa normaalisti ja pysyä unessa, pitää kolmen ehdon yleensä täyttyä. Ensinnäkin pitää olla todellinen unen tarve. Päiväunet voivat vaikeuttaa nukahtamista illalla tavallisena nukkumaanmenoaikana. Toiseksi unijakson pitää ajoittua oikeaan aikaan eli normaalisti yöaikaan. Jos on valvonut yön ja menee aamulla nukkumaan, rytmit jyräävät unentarpeen yli. Kolmanneksi nukkujan pitää olla rauhoittunut sekä fyysisesti että psyykkisesti, jotta hän voi siirtyä valveesta uneen ja pysyä unessa. Ennen nukkumista kierrokset pitää saada kunnolla hidastumaan, luettelee Hublin.
Fingerpori