tiistai 21.5.2019 | 04:48
UUTINEN | KP24

Luopunut nunna pohtii jumalakuvan historiaa

Su 3.6.2007 klo 21:00
Pekka Tuomikoski

Karen Armstrong: Jumalan historia – 4000 vuotta juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia. Suom. Markku Päkkilä, asiatarkastanut Heikki Räisänen. Ajatus Kirjat 2007. Englantilainen Karen Armstrong on kristinuskon hartaudenharjoitukseen pettynyt nunna. Luostarista lähtönsä jälkeen hän on toiminut opettajana. Luovuttuaan virkaurastaan epileptisten kohtausten vuoksi Armstrong on keskittynyt kirjoittamiseen ja erilaisten ohjelmien tekemiseen. Teoksen nimi on mahtipontisesti Jumalan historia, vaikka Armstrongin tarkoituksena onkin pohtia nimenomaan juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin historiaa sekä näiden uskontojen jumalakuvan kehitystä. Alunperin jo vuonna 1993 julkaistun, nyt suomennetun teoksen alkukielinen nimi on A History of God – The 4000-Year Quest of Judaism, Christianity and Islam. Kyseessä on ahkeran kirjoittajan parhaiten myynyt teos ja siitä onkin tullut anglosaksisessa maailmassa varsinainen bestseller-klassikko. Teos tuo esiin toisaalta rasittavan arvoväritteisesti, toisaalta hyvin opettavaisesti maailman monoteististen pääuskontojen alkujuuria ja historiallista kehitystä. Armstrongin mielestä jumalakuvatkin ovat osa evoluutiota. Ne jatkuvat ja muuntuvat koko ajan eläen itsenäistä elämäänsä. Hän itse ei näe uskontoa rauhan saavuttamisen välineenä, vaan osana inhimillistä kulttuuria ja olemassaolon pohdiskelua. Itse Armstrong on tätänykyä ateisti. Hän päättää teoksensa synkkiä tulevaisuuden uhkakuvia, mm. ekokatastrofeja maalaillen. Loppulause kajautetaan sormea heristävän julistavasti: ”Ihmiset eivät kestä tyhjyyttä ja yksinäisyyttä, vaan täyttävät tyhjiön luomalla uusia merkityskeskittymiä. Fundamentalismin epäjumalat eivät ole hyviä Jumalan korvikkeita. Jos haluamme luoda aidosti elävän uskon tulevalle vuosisadalle, olisi kenties syytä perehtyä Jumalan historiaan ja ottaa siitä opiksi ja ojennukseksi.” Armstrongin henkilökohtainen kirjoitusmotiivi hallitseekin koko kirjaa. Teologeista ja filosofeista erityisesti skeptikot ovat saaneet suuren sijan. Armstrong tahtoo kaiuttaa teoksessaan ”epäilyn ja kyseenalaistamisen ilosanomaa”. Tämän hän tekee noukkien esiin Lähi-idän, Arabian ja Euroopan kulttuurihistoriasta mielenkiintoiseksi katsomiaan ajattelijoita ja kuvaten heidän vaikutustaan uskontokentissä. Armstrongin ajatuksenjuoksu on älykästä ja oivaltavaa, mutta myös raskassoutuista. Teos on oikeastaan vastakohta henkeä nostattavalle hartauskirjalle. Jokaisesta pääkappaleesta tihkuu vahvasti kirjoittajan oma pettymys luostarielämään ja ankaraan Jumalaan.