lauantai 30.5.2020 | 12:38
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Paikannimet (osa 5): Lestijärvi tarkoittaa rautajärveä

La 2.3.2013 klo 07:07
Lestijärven ja Lestijoen nimien takaa paljastuu vanha ruotsin sana bläster tarkoittaen 'rautahytin paikkaa'. Jo vuodelta 1552 löytyy asiakirjoista nimi Lestipyheierffui ja Lestin järffui. Vuonna 1668 Lästijervi. Vasta v. 1859 kylästä tuli kappeliseurakunta, sitten v. 1868 kunta ja seurakunta vasta 1813. Fil.tri Ante Aikio kirjoitti Suomalaiseen paikannimikirjaan 2007 selitysyrityksen Lestijärven nimestä: Selittäen saamen sanastoista: 'nimi on todennäköisesti saamelaisperäinen'. Sanoja lasta, lósta, lõst - 'lehti' ja lástt - eli 'korpi, lehto' jne pyöritellen hän keksi tieteellisen selityksen tuolle nimelle Lesti. Se viittaa 'alueen kasvillisuuteen'. Antaen ymmärtää, että Lesti oikeastaan onkin lappalaisten maata. Ei Lestijärvi ole mitään erityisen lehtevää seutua. Karuja sorakankaita ovat järven rantamaat. Niillä olen liikkunut metsänhoitajan työssäni. Pellotkin on raivattu myöhään lähinnä turvemaille. Aikion paikannimiselityksissä on se jatkuva virhe, että hän selittää kaikki mahdolliset paikannimet saamen kielen sanastoista. Selittää saamen sanastoiksi paikannimiä osaamatta ollenkaan selittää, mitä paikannimi saamen sanana sitten tarkoittaa. Raudan etsimistä... Kun ruotsalaisherrat tulivat tänne Suomeen, heillä oli tavaton kiinnostus rautaan. Ja sitä etsittiin kaikkialta soilta ja järvien pohjista. Ja tuota perua on myös Lestijärven nimi. Nimessä Lestijärvi on ruotsin sana bläster. Se tarkoittaa perimmältään 'nahkapalkeita' - blästra, joilla alkeellisissa sulatusuuneissa Lestijärvenkin rannoilla puhallettiin ilmaa alkeellisiin masuuneihin. Mutta tuo sama sana bläster siirtyi jo varhain Ruotsissa tarkoittamaan myös sitä rautaa, jota tässä raudanvalmistuksen alkuvaiheessa saatiin jatkojalostusta varten. Rietzin Dialektlexikon vv. 1862-67 selittää tarkoin, että sana bläster tarkoittaa myös 'paikkaa, missä järvimalmia sulatetaan seppäraudaksi'. Tutkijamme eivät osaa lukea noita ruotsalaissanastoja, kun heidän on selitettävä paikannimet saamen tai suomen sanastoista. Ruotsalaissanastoista ei selityksiä saa löytää eikä esittää. Kun rannikkoruotsalaiset jo varhain 1200-luvulla tulivat jokea pitkin Lestijärvelle ja seudun soille, aloittivat malmin noston ja tekivät rannoille näitä 'blestejään' ja valmistivat sen nimistä rautaa, niin siitä tuo sana blest sitten tuli paikan nimeksi. Lestijärven nimen takana on siis rannikkoruotsalaisten Lestijärvellä jo 1200-luvulla harjoittama järvimalmin ja suomalmin nosto. Lestijärvi kuului Pähkinäsaaren rajan 1323 jälkeen Ruotsiin ja ruotsaiset muutenkin liikkuivat seudulla. Jo silloin alkoi Lestillä merkittävä teollisuus ja vientikauppa kauaksikin. Raudanvalmistuksen laaja ruotsinkielinen sanasto on eri puolilla maata on jäänyt selvänä kerroksena merkittäviinkin paikannimiin. Nykyisillä suomalaisseuduilla ja aina Lapin soitten lappalaisten perille saakka. Tuo 'rautahytin paikkaa' tarkoittava sana blest tuli paikannimeksi alkuperäisenä juuri Lestijärvellä. Korpilahdella ja Saarijärvellä vanha ruotsalaissana on muodossa Leustu vanhoilla rautahyttipaikoilla järvien rannoilla. Kun sellainen ruotsin kielen sana, jonka alussa on kaksi erilaista konsonanttia kuten sanassa blest on, tulee suomen kieleen lainasanaksi tai paikannimeen, siitä putoaa pois ensimmäinen noista kahdesta konsonantista. Ja siksi paikannimi Blest- on sitten vain Lesti-. Saaden myös suomalaisen päätteen -i suomalaisen vokaalisoinnun mukaisesti. Ruotsin peruskartoilla Bläst-paikannimiä on 195 kpl. Länsi-Göötanmaan Strömstadin kunnan suolaakson nimi Lestingsmyran. Uppsalassa on suo nimeltään Lestommen - 'sulatto-uuni'. Ruotsalaisrannikollamme on näitä Bläs-nimiä suomalmipaikoilla. Ullavan kirkolla talonnimessä Asmunti on yksi järvimalmin ruotsalaisnimitys osmund. Tarkoittaen perimmältään 'joen suuta', joihin malmia sakkautui. Kuten Ranuallakin Asmunti-nimirypäs suo- ja järviseudulla. Väärä vaakunatunnus? Lestijärven vaakunaeläimeksi valittu mitäänsanomaton teerenpyrstö on tämän selityksen perusteella väärä vaakunatunnus. On ikään kuin alistettu lestiläiset joksikin teeriä vaaniviksi lappalaisiksi. Vaikka paikka oli keskiaikainen eturivin teollisuuspaikka kansainvälisine rautamarkkinoineen ja vaikutteineen paikan nimeenkin. Kun järvimalmin nostajat tulivat joelle ja järvelle ruotsin kielellä tekemään blästiään jo Keskiajalla, alkoi paikkakunnan korkeatasoinen elinkeinoelämä ja asutus. Ei alkanut vasta siitä, kun alettiin tehdä historian tutkijoita varten papereita. Lestijärven nimi voidaan suomentaa nimellä 'Rautahytin järvi'. Tämä rautahistoria on eri tavoin otettava taas näkyviin Lestijärvellä. Rautasanasto paikan nimessä on osattava opettaa koulussa Lestijärven lapsille. Ja kerrottava muutenkin maailmalle. Teksti: Ilmari Kosonen Kirjoittaja on paikannimien historiaan perehtynyt nykyisin Jyväskylässä asuva metsänhoitaja