tiistai 19.11.2019 | 14:55
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Katri Lipson: Kosmonautti

Pe 16.1.2009 klo 18:36
Leena Ahlholm (KP) Katri Lipson: Kosmonautti. 199 s. Tammi, 2008. 43-vuotias, syntyjään helsinkiläinen ja perheineen Vantaalla asuva työterveyslääkäri Katri Lipsonin unelmoi pikkutyttönä tulevansa kirjailijaksi ja viidakkotohtoriksi. Nyt ovat molemmat unelmat tavallaan toteutuneet sillä koko ikänsä kirjoittanut nainen sai pitkään työstetyn esikoisromaaninsa julkaistuksi. Hän saavutti sillä menestystäkin. Teos voitti Helsingin Sanomien esikoisteokselle myönnettävän kirjallusuuspalkinnon ja oli myös Finlandia-palkinnon ehdokkaana. Afrikkaankin Lipson pääsi viimein vuonna 1996, jeeppitohtoriksi. Jos olivat unelmat tärkeitä pikkutytölle, ovat ne keskeinen teema myös Lipsonin romaanissa. Se kertoo unelmista, rakkaudesta ja ystävyydestä. Kerronta tempaa mukaansa karhealla kauneudellaan. Miljöö on kylmä ja karu Murmanskin kaupunki Neuvostoliiton aikana 1980-luvulla. Vuokrahuoneet ovat ahtaita ja kulahtaneita. Kaalisopan tuoksuu leijuu käytävissä. Romaanin kielenkäyttö on karskia ja tapahtumat surullisia, surkeitakin, mutta suuret tunteet jaksavat nostaa tekstin todellisuuden yläpuolelle. Jopa niin, että siitä tulee surrealistista, runollista ja aukkoista. Lukija ei tiedä tiedä, mikä on faktaa ja mikä fiktiota. Eikä sillä sitten ole niin väliäkään. Kerronnan keskiössä on kaksi koulupoikaa Sergei eli Serjoža ja Aleksandr eli Saša. He pelaavat jääkiekkoa ja makaavat lumihangessa kirkkaina pakkasöinä unelmoiden tulevansa kosmonauteiksi. Sergein äiti on huolehtivainen lihakaupan myyjä. Isä on juoppo, mutta kirjan loppu osoittaa, että hän oli silti läheinen ja tärkeä pojalle. Sergei on syvästi ja salaisesti rakastunut punahiuksiseen musiikinopettajaan Svetlana Kovalevnaan, jotka kiusataan julmasti koulussa. Sergein haaveet lentämisestä ja kosmonautin urasta tyrmääntyvät värisokeuteen. Muutenkin asiat menevät enemmän ja vähemmän mönkään. On kylmää, köyhyyttä, pimeyttä, sairautta ja kuolemaa. Sergeistä tehdään julkkista ja sankaria tv-dokumentin voimin, mutta sekin hanke kääntyy tragikoomiseksi. Pojat eivät enää istu pulpeteissaan. Ystävyys, unelmat ja rakkaus pysyvät. Lipsonin teksti on taitavasti tehtyä, aistivoimaista. On helppo kuvitella hän kuvaamansa ympäristöt, ihmiset, hajut ja tunnelmat, mutta lukijalle jää myös paljon oivallettavaa ja ihmeteltävää.