maanantai 5.12.2022 | 05:49
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Passionworks - värikkäät vaiheet ennen viisuja

La 31.1.2009 klo 21:30
Passionworks ei napannut suoraa menolippua Suomen euroviisukarsintojen finaaliin, mutta vielä on mahdollisuuksia. Jos kaikki sujuu hyvin, Alahärmässä vuonna 1998 perustettu yhtye pääsee taistelemaan euroviisujen edustuspaikasta. – Perseestähän se on, kun ei tullut suoraa finaalipaikkaa, mutta vielä on mahdollisuuksia. Karsiintuneista kuudesta kilpailijasta valitaan vielä kaksi illan finaaliin, selittää Lappajärveltä kotoisin oleva Janne Pihlajaharju, Passionworksin basisti-lauluntekijä. Suomen viisufinaali käynnistyy tänään iltakahdeksalta. Ensimmäisenä esiintymisvuorossa ovat alkukarsinnoissa ilman suoraa finaalipaikkaa jääneet kilpailijat. – Edelleen taistellaan. Ja muistutus kaikille, että yhdestä kännykkäliittymästä voi äänestää useammankin kerran, Pihlajaharju heittää. Metallinkirkasta ja mahtipontista poprockia soittavan Passionworksin tie viisukarsintoihin oli yhtä monimutkainen kuin itse kisakin. Kaikki lähti Pihlajaharjun laittamasta sähköpostiviestistä. – Tiesin tiettyjä tyyppejä Ylen kisakoneistosta. Kului jonkun aikaa, kunnes meidät pyydettiin haastatteluun. Tiedusteltiin, millainen kappale meiltä olisi luvassa. Kutsukilpailuun pääseminen oli kaksipiippuinen juttu: olemme saaneet paljon näkyvyyttä, mutta toisaalta kisakappaletta olisi voinut hauduttaa pidempäänkin. Kisakutsun varmistumisen jälkeen alkoi armoton työ. – Piti parissa kuukaudessa tehdä biisi, hoitaa studiot ja toimittaa valmis biisi eteenpäin. Onneksi Nightwishin, Indican ja Amorphiksen kanssa työskennelleeltä Kinnusen Terolta löytyi sopivasti aikaa. Teron takia kappaleesta tuli tavallista raskaampi, mutta ei siinä mitään, olen hevimies itsekin.

Tarjan kanssa Euroopassa

Passionworksin tähän mennessä tunnetuin kappale on maaliskuussa 2006 julkaistu Falling, joka paineli ilmestyttyään Suomen virallisen singlelistan ykköseksi. Blue Play -kakkoslevyltä poimittu raita kahmi myös radiosoittoa, mutta todelliseen läpimurtoon ei sekään vielä riittänyt. – Radiosoittoa tuli helkkarin hyvin, mutta emme saaneet tarpeeksi keikkoja. Yksi syy oli silloisen ohjelmatoimistomme vääränlainen hinnoittelu: meidät oli nostettu toimiston isojen bändien hintaluokkaan. Passionworks otti yhden isoimmista askeleistaan viime vuonna. Yhtye sijoitti rahasumman, jolla ”rakentaisi Kokkolaan puolet omakotitalosta” keikkailuun ja lähti Tarja Turusen lämmittelijäksi yhdentoista kaupungin Storm in Europe 2008 -kiertueelle. – Olin laittanut Tarjan managerille puolitoista vuotta aiemmin mailia lämmittelyrundista. Viimein sieltä vastattiin, että ”vieläkö kiinnostaa?” Euroopan-kiertue toi uskoa tekemisiin. Oli kuin festareilla olisi soittanut, levyjäkin myytiin 30–40 per ilta. Lisäksi esiintymään pääsi jo iltakahdeksalta. Ennen Tarja-rundia yhtye oli miettinyt myös Sunrise Avenuen kanssa kiertämistä. Se tyssäsi kuitenkin raha-asioihin. – Lämppärinä kiertäminen on kallista puuhaa, sillä menojen lisäksi joutuu olemaan poissa työelämästä. Bändin kehityksen kannalta kiertäminen on kuitenkin pakollista. Jos ei keikkaile, ei maailman kovinkaan biisi vie eteenpäin. Tarja-rundi sai pari eurooppalaista levy- ja kustannusyhtiötä innostumaan Passionworksista. – Yksi iso kustannusfirma haluaisi meiltä biisejä käyttöönsä, mutta taidamme pitää ne itsellämme. Lisäksi eräs suomalainen isohko bändi pyysi meitä lämppäriksi Eurooppaan.

Musiikkibisneksen monet koukerot

Suomessa Passionworksin levyt on julkaissut Rowan3 Productions Ky, jonka takaa löytyvät Janne Pihlajaharju sekä laulaja Harriet Hägglund. Pihlajaharju näkee oman yhtiön pyörittämisen ristiriitaisena. – Jos olisimme isolla monikansallisella yhtiöllä, niin ulkomaille pääseminen olisi vaikeaa. Jos samalla julkaisulistalla olisi vaikka Robbie Williamsin levy, niin joku suomalainen tulokas tuskin kiinnostaisi Saksan toimistojen väkeä. Ison levy-yhtiön kiinnittämällä HIM:illä kävi tuuri, kun manageri Seppo Vesterinen alkoi avata bändille tietä. Ja onhan sitten näitä pienempiä yhtiöitä, Spinefarm esimerkiksi, jotka ovat voineet puskea riippumattomasti bändejään maailmalle. Omillaan toimeen tuleva Passionworks on vapaa lähtemään ulkomaille, mutta toisaalta sen takaa puuttuu iso koneisto, joka jyräisi yhtyettä ihmisten tietoisuuteen. – Levy-yhtiön tiedottaja voi yhden aamupäivän aikana soittaa kaikki merkittävät radiot läpi ja tuoda bändiä esille. Meillä kotimaan promootio on minun vastuullani. Passionworks suunnittelee parhaillaan seuraajaa Blue Playlle, joka on julkaistu Suomen lisäksi Keski-Euroopassa ja Japanissa. – Studiokin on jo varattu. Jos tänä vuonna saisi ulos. Uuteen urakkaan lähteminen tarkoittaa isoja rahallisia panostuksia. Tähän saakka Passionworksia ovat tuottaneet muun muassa Mikko Karmila ja Anssi Kippo. – Levyjä on tehty Suomen kalleimpien tyyppien kanssa, mutta lopputulos on pantava kaiken edelle, sanoo Pihlajaharju, jonka isän puoleisen suvun juuret johtavat Vetelin Heikkilään. Laulaja Harriet Hägglundin historiasta löytyy puolestaan pietarsaarelainen Sonicroom, jossa hän soitti koskettimia ja lauloi ennen Passionworksia. Jouni Nikula