maanantai 20.9.2021 | 05:42
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Pohjanmaan porvarien elämää kansiin

La 15.6.2013 klo 09:25
Roosin talo täyttää 200 vuotta. Sen kunniaksi talossa järjestetään lauantaina juhlaseminaari. Samalla julkistetaan talon juhlakirja sekä uusi tervaporvari. Juhlakirja on neljän neljän museon, K.H.Renlundin museon - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon, Raahen museon, Pietarsaaren kaupunginmuseon ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon, yhteistyö. Pohjamaan porvarien vuosisata 1750–1850. Asuminen ja elämänmuoto on kaksikielinen 300-sivuinen julkaisu. Kirja käsittelee Roosin taloa ja perhettä Kokkolassa, Langin kauppakartanoa Raahessa, Lindskogin taloa Pietarsaaressa sekä Falanderin-Wasastjernan taloa ja perhettä sekä Vaasassa että Seinäjoella, Östermyran kartanossa. Hankkeessa on kartoitettu Pohjanmaan porvareiden liike-, sukulaisuus- ja kummisuhteita ja teoksessa on myös kattava sukuselvitys taloihin liittyvistä perheistä. Kirja kuuluu kolmen teoksen sarjaan, jonka toisen osan on suunniteltu valmistuvan parin vuoden kuluttua. Kokkolalaisittain kiinnostavin osa kirjassa on luonnollisesti Roosin talo ja sen asukkaat. Tosin suku linkittyy muihinkin teoksessa esiin tuleviin porvarisukuihin. – Verkostoituminen toimi kauppasuhteiden lisäksi naimakauppojen kautta. Oli turvallista naittaa tytär serkulle, pikkuserkulle tai muuten tuttuun perheeseen, museotoimenjohtaja Kristina Ahmas toteaa. Roosin talo rakennettiin siis 1813. Se on saanut arkkitehtonisia vaikutteita Pietarsaareen 1797 valmistuneesta Lindskogin talosta, jolla puolestaan on yhteyksiä Abraham Falanderin 1780 Vaasaan rakentamasta kivitalosta. – Pohjakuva on lähes samanlainen. Samoin yhteneväisyyksiä on aiemmin Vaasaan rakennettuun hovioikeuden taloon erityisesti ulkoportaikon osalta, Ahmas kertoo. Roosin perheen elämästä komeassa kivitalossa kirjassa kertoo tutkimusamanuenssi Seija Johnson. – Anders Roos nuorempi muutti taloon vaimonsa – pietarsaarelaisen Maria Sophia Lindskogin – ja kahden lapsensa kanssa. Perheestä kasvoi kahdenkymmenen vuoden aikana 10-lapsinen suurperhe. Anders Roosin kuoltua taloa isännöi ensin hänen vaimonsa ja tämän kuoltua poika Otto Herman Roos. Kauppahuoneen konkurssin jälkeen perhe muutti Helsinkiin. Talon lunasti everstinna Matilda Petander, joka oli yksi Roosin seitsemästä tyttärestä. Roosien historia päättyi Petanderin myytyä talon Pohjoismaiden Yhdyspankille. Teoksessa talon historiasta Roosien jälkeen kirjoittanut maakunta-amanuenssi Pirkko Järvelä toteaa, että pankkina talo toimi vuoteen 1960 saakka. Pankki toimi alakerrassa, yläkerta oli henkilökunnan asuintoina. Talon kohtalo oli vaakalaudalla, kun pankki suunnitteli sen purkamista ja uuden rakentamista tilalle. Suunnitelmat kuitenkin kariutuivat. Siinä ehkä oli arkkitehti Krister Korpelan kommenteilla talon arkkitehtonisista ja historiallisista arvoista. Pankilta talo siirtyi kaupungin hallintaan. Siitä suunniteltiin muun muassa kaupungin hallinnollista keskusta. Yläkertaan kuitenkin päätyi museo ja alakertaan muun muassa sosiaalitoimisto. Kokonaan museo sai talon hallintaansa 1987.