keskiviikko 19.1.2022 | 06:58
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Keskipohjanmaa: Pienikin apu saa jotakin aikaan

Ti 5.11.2013 klo 06:00
Juuri päättynyt Nuorille Nyt! -kampanja tuotti Ylen uutisoinnin mukaan15 000 lupausta nuorten työ-, harjoittelu ja oppisopimuspaikoista. Määrä on suuri. Ei lupausten toteutuminen ratkaise nuorisotyöttömyyttä, mutta osoittaa, että yhteistä vastuuta löytyy. Monille nuorille avautuu tilaisuus ainakin kurkistaa työelämään. Kaikessa avustustoiminnassa – jonka alle tämäkin kampanja sopii – syntyy tulosta vain, jos on riittävästi tekijöitä. Kun perussuomalaisten kansanedustajat, Jussi Halla-aho etunenässä, tyrmäsivät 500 Syyrian sodan pakolaisen ottamisen Suomeen, he mainitsivat yhdeksi syyksi, ettei pakolaisilla on mahdollisuuksia sijoittua työmarkkinoille. Halla-ahon mukaan pakolaisten vastaanottamisella Eurooppaan ei ole mitään merkitystä, se lähinnä vain paikkaa huonoa omaatuntoa. Tässä on perääkin. Kasvavien pakolaisjoukkojen sijoittaminen on ongelmallista. Totta on sekin, että Suomeen tuleva kourallinen miljoonien joukosta on vain pisara meressä. Ulkopuolisten tarjoama apu voi todellakin helpottaa vain hyvin rajallisen joukon elämää. Lähimmäisten auttaminen loppuu kuitenkin maailmasta kokonaan, jos vaihtoehtoja on vain kaksi: joka autetaan kaikkia tai ei sitten ketään. Ruotsalainen Raoul Wallenberg ei uskonut tuohon logiikkaan. Hän teki epätoivoista työtä pelastaessaan toisen maailmansodan aikana juutalaisia joutumasta natsien keskitysleireille. Wallenberg ei pystynyt estämään miljoonien joukkotuhoa, mutta hän pelasti silti tuhansien ihmisten elämän. Suurempaa sankaruutta on vaikea osoittaa sodankaan olosuhteissa. Monet maat ovat myöntäneet Wallenbergille postuumisti kunniakansalaisuuden. Kokonaisuuteen nähden pienen joukon pelastajaa kunnioitetaan monilla muistomerkeillä. Yle nostaa julkisuuteen useita avustusjärjestöjen ja muiden kumppanien kanssa toteutettuja avustustempauksia. Se sopii julkisen palvelun rinnalle. Nuorille Nyt -kampanjan jälkeen huipentuu Nenäpäivä-keräys. Se yrittää kampanjoinnillaan kerätä viihteen ja huumorin keinoin varoja köyhimpien maiden lasten auttamiseen. Kampanjan ylipirteä tekohauskuus ei paljon naurata, mutta hyvä tarkoitus on takana tässäkin. Samoin pian alkavalla Hyvä Joulumieli -keräyksellä. Erilaisten järjestöjen erikokoiset hyväntekeväisyyskampanjat eivät poista toimeentulon ja sosiaaliturvan puutteita. Ei niitä ole siihen tarkoitettukaan. Turvaverkkoa korkeintaan vähän paikkaavat. Samaa voi sanoa valtioiden avustusohjelmista. Eivät nekään lopeta köyhyyttä maailmasta. Siihen tarvittaisiin paljon syvällisempi talouden muutos. Ihmisyyteen kuuluu kuitenkin avun tarjoaminen suurimman hädän keskellä eläville. Jos pienet teot rauhoittavat edes omaatuntoa, parempi sekin kuin täysi tunnottomuus. Monet kehitysprojektit ovat epäilemättä epäonnistuneet, mutta tuloksiakin on sentään tullut. On tietenkin eri asia käyttää verovaroja kuin keräystuottoja. Silti monet poliitikkojen esittämät syyt ovat myös tekosyitä. Sopii esimerkiksi huonosti yhteen vaatia ihmisten auttamista näiden kotimaissa ja toisaalta kehitysavun vähentämistä. Kaikkein tekopyhintä on vedota siihen, että kotimaassakin on paljon hädänalaisia. Niin on. Heidän asemansa tuskin kuitenkaan helpottuisi, vaikka Suomi ei osallistuisi sentinkään edestä mihinkään kansainväliseen avustustoimintaan.

Arto Hietalahti