torstai 22.8.2019 | 21:32
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Keskipohjanmaa: Lisää maksajia tarvitaan

Pe 3.1.2014 klo 06:00
Se, että suomalaiset elävät entistä vanhemmiksi, ei ole ongelma, päin vastoin. Taloudellinen pulma syntyy kuitenkin silloin, jos eläkeläisten joukon kasvaessa työikäisten joukko samanaikaisesti supistuu. Tämä kehitys on jo menossa. Työikäisiä on nyt selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Jos sama suunta jatkuu, talouskasvu ja elintaso vaarantuvat. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lääke eläkeongelmaan on maahanmuuton lisääminen. EK on toitottanut uhkaavasta työvoimapulasta jo niin kauan, että sen sanoma on kokenut inflaation. Nyt viesti olisi kuitenkin syytä ottaa todesta. Työvoiman väheneminen todella vaikuttaa hyvinvoinnin tasoon ja myös siihen miten sitä jaetaan työssä käyvien ja kasvavan eläkeläisväestön kesken. Puheet työvoimapulasta on tähän saakka voitu torjua muistuttamalla, että ensin pitää työllistää kotimaan liki 300 000 työtöntä. Tähän on edelleen helppo vedota, vaikka useimmat tietävät, että iso osa työttömistä ei ole varsinaista työvoimareserviä. Monilta on mennyt ammatti kokonaan alta, eikä uusiin tehtäviin ole helppo kouluttautua. Työelämän nopea muutos on iso haaste kaiken koulutustoiminnan järjestäjille. On vaikea valita sisältöjä, jos ei ole tietoa, millaisia valmiuksia työ vaatii kymmenen vuoden kuluttua. Opettajat tuskin voivat enää kannustaa edes ensimmäiseen ammattiin opiskelevia nuoria lupailemalla heille ponnistelun palkaksi varmoja, turvallisia työpaikkoja. Ei sellaisia enää ole. Teknologisen vallankumouksen tuomiin ongelmiin kiinnitti huomiota myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Edessä oleva muutos haastaa rajusti. Monet ammatit katoavat ja työt loppuvat. Lohdullista sentään on, että uusia ammatteja syntyy koko ajan tilalle. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen saa epäilemättä taas syytösryöpyn niskaansa, kun hän vaati EK:n johtajien tavoin maahanmuuton lisäämistä talouskasvun aikaansaamiseksi. Vartiaisen mukaan työllisyysastetta on välttämätöntä nostaa julkisen talouden kestävyyden takia. Ruotsin selvästi nopeampaa talouskasvua Vartiainen selittää juuri maahanmuutolla. Ruotsin työllisyys on kasvanut tällä vuosikymmenellä 225 000 hengellä. Suomessa työvoima supistuu, jolloin myös investoinnit vähenevät. SAK:n ja laajemminkin ay-liikkeen vastaus EK:lle ja Vartiaiselle on, että puhe työvoimapulasta on vain kaunistelua. Olisi reilumpaa sanoa, että pulaa on nimenomaan halpatyövoimasta. Sitä tarvitaan minimipalkkatason murtamiseen. Saksa toteutti yli kymmenen vuotta sitten uudistuksen, joka palautti maan kilpailukyvyn ja puolitti työttömyyden. Sen hintana syntyi paljon määräaikaisia, osa-aikaisia ja muita epätyypillisiä työsuhteita. Pienipalkkaisimmat tarvitsevat palkan lisäksi myös toimeentulotukea. Suomen kiistelevät osapuolet voisivat tunnustaa tosiasioita. Työnantajat tietävät, että Saksan kohentuneen työllisyyden ja kilpailukyvyn taustalla on myös ison joukon putoaminen nälkäpalkalle. Toisaalta ay-liike tietää, etteivät Suomen kortistot tyhjene koskaan, ellei vaikeimmin työllistettävien toimeentuloa voida järjestää yhdistelemällä palkkatuloja ja sosiaaliturvaa.

Arto Hietalahti