keskiviikko 12.8.2020 | 12:27
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Keskipohjanmaa: Negatiivinen kansa haittaa politiikkaa

Ma 20.1.2014 klo 06:00
Suomalaisten kielteisyyttä ovat äityneet moittimaan niin huippupoliitikot kuin elinkeinoelämä. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ilmaisi ensin tyytymättömyytensä negatiivisuuteen. Häntä ovat säestäneet elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja elinkeinoelämän johtoporras erityisessä seminaarissa. Tosin syvempää analyysia negatiivisuuden sisällöstä ei ole julkisuudessa ollut. Luultavasti kansalaiset ovat huolissaan maan taloudesta ja omastaankin. Valtiovalta on nimenomaan tähdentänyt huolta kestävyysvajeesta ja säästötarpeista. Eikö pitäisi olla tyytyväinen tiedon menosta perille? Se näkyy kansalaisten varovaisuutena esimerkiksi hankinnoissa. Jos luvassa on huonoja aikoja, ei ole viisasta tuhlata viimeisimpiä rahojaan tai jopa ottaa lainaa kulutukseen. Yksityisellä kulutuksella on perinteisesti uskottu olevan taikavoimaa, jolla talouden kehitys voidaan saada nousuun. Suomen kaltaisessa n. 5,2 miljoonan asukkaan maassa kulutukseen liittyvä talouskasvu tosin on utopiaa. Presidentti Sauli Niinistö on ilmaissut samaisessa seminaarissa huolensa Suomen julkisen sektorin kasvusta, se on 58 % bruttokansantuotteesta. Huomiotta vain tahtoo jäädä, että julkinen sektori myös pyörittää yhteiskunnan ja talouden rattaita. Valtiovalta pyrkii kääntämään talouden suuntaa säästämällä ja pysäyttämällä julkissektorin kasvua. Kustannuksia säästettäessä keskeisessä roolissa ovat valtionosuudet, joita pyritään leikkaamaan reippaasti. Kuntaliitto on jo ilmaissut tästä huolensa, sen mielestä suunta on väärä. Valtionosuusleikkaukset johtavat kuntien palvelutuotannon heikkenemiseen. Kuntaverotusta joudutaan kiristämään eikä julkinen talous tasapainotu. Todellista säästöä saataisiin aikaan purkamalla kuntien velvotteita, jolloin kustannuksetkin vähenisivät. Tätä myös Kuntaliitto ehdottaa. Sen sijaan valtiovalta lisää kuntien velvotteita. Erilainen ohjeistus ja byrokratia niin ikään lisäävät kuntien kustannuksia. Verojen nostolla niitä on katettava, vaikka monissa kunnissa ollaan jo kipurajoilla. Globaalin laman seurauksena Suomen vientiteollisuus pyörii vajaakäynnillä. Eri aloilta on saneerattu työpaikkoja. Työttömyys on noin 8 %. Elinkeinoelämälle annetut verohelpotukset eivät ole lisänneet työpaikkoja, eivätkä valtion ja kuntien verotuloja. Uusia, merkittäviä ja työllistäviä innovaatioita ei ole myöskään syntynyt, vaikka valtion tukea on myönnetty miljoonia erilaisiin yrityksiä palveleviin teknologiahankkeisiin. Tästä kehityksestäkö pitäisi kansalaisten olla iloisia? Kansalaisten syyttäminen negatiivisuudesta kertoo, jos ei muusta, niin ainakin poliitikkojen voimattomuudesta vaikean tilanteen edessä. Nykyinen ja osin edellinen hallitus on tukenut politiikallaan elinkeinoelämää, jotta se työllistäisi ja kansantalouden tila paranisi. Tällöin kenties myös julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta pienenisi. Näin ei vain ole käynyt. Nyt asioiden kaatuessa päälle, syytetään kansaa negatiivisuudesta. Anita Salmi