perjantai 19.8.2022 | 06:04
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Keskipohjanmaa: Ruotsin kirjoittaa yhä harvempi

La 8.2.2014 klo 06:00
Runsaat 30000 nuorta aloitti eilen kevään ylioppilastutkinnon kokeiden sarjan. Abiturientit ratkoivat äidinkielen tekstitaidon kokeita suomesta tai ruotsista. Heti viikonlopun jälkeen abit jatkavat kielistudiossa vieraan kielen kuullunymmärtämiskokeella. Noin parin viikon perinteisten kirjallisten kokeiden sarja alkaa muutaman lukuviikon jälkeen 10. maaliskuuta. Yhteensä kevään kirjoituksiin on ilmoittautunut 42 007 pääasiassa nuorta. Kokonaisluku ei ole juurikaan muuttunut muutaman edellisvuoden aikana. Jos historiassa menee taaksepäin pari vuosikymmentä, niin niistä ajoista kokeiden hajauttaminen syksylle ja keväälle on yleistynyt huomattavasti. Esimerkiksi viime syksynä tutkinnon aloitti runsaat 24000, joista suurin osa jatkaa kokeiden tekemistä nyt lähiviikkojen aikana. Keskimäärin kokelaan ylioppilastutkintoon sisältyy yhteensä hieman yli viisi koetta, usein osa syksyllä ja osa keväällä suoritettuina. Neljän eri aineen kokeeseen on pakko osallistua, mikäli aikoo valkolakin saada. Ruotsin kielen suosio yo-kirjoituksissa on edelleen laskusuunnassa: Pitkän ruotsin oppimäärän kirjoittavia on noin kolme ja keskipitkän oppimäärän kirjoittavia noin kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisenä keväänä. Jos katsotaan takapeiliin kauemmas, niin ruotsin kielen suosio on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana todella dramaattisesti: Keväällä 2005 ruotsin keskipitkän oppimäärän kirjoitti 17180 kokelasta, nyt vain 8273 nuorta. Kiinnostuksen väheneminen ruotsin kieleen on ikävä asia etenkin Pohjanmaalla, missä monissa ammateissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa ja ruotsin osaamista voidaan pitää muutoinkin rikkautena. Kielistä venäjän kirjoittavien määrä on selvästi lisääntynyt ja saksan valinneiden määrä vähentynyt, mutta näissä kielissä kirjoittajien kokonaismäärät ovat huomattavasti pienempiä kuin ruotsin ja englannin osalta. Reaaliaineista terveystieto ja psykologia ovat suosituimpia. Kiinnostus näitä aineita kohtaan on erinomainen asia, sillä jos ajattelee nuorten tulevaisuutta, niin terveyteen ja psykologiaan liittyvä asiantuntemus on eduksi kaikilla työelämän aloilla - kirvesmiehestä lastenhoitajaan. Kemian, biologian ja fysiikan tenttaajien määrä on kasvussa. Näiltä aloiltahan toivotaan eritoten nousevan uusia suomalaisia nokioita. Ensimmäisen kerran suurin piirtein nykyisellä tavalla ylioppilastutkinto suoritettiin jo vuonna 1852, joten kokeella on todella pitkät perinteet. Koetta on muutettu vuosien saatossa hyvin maltillisesti ja perusteellisten selvitysten perusteella. Ylioppilastutkintolautakunnan nykyisen päivityksen mukaan ”tutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden”. Kirjoituksista läpipääsemistä ja valkolakin saamista arvostetaan suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen paljon, eikä syyttä. Kokeiden läpäiseminen osoittaa, että nuorella on tietty yleissivistys ja tietotaso esimerkiksi kielissä. Sekin on kuitenkin hyvä muistaa, että ylioppilaskirjoitukset eivät kerro sitä, miten hyvin kokelas osaa soveltaa oppimiaan asioita käytännön elämässä.

Hannu Lehto