torstai 28.5.2020 | 05:38
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Tekonivelleikkausten hinta-laatusuhdetta vertailtiin eri sairaaloissa

Pe 2.5.2014 klo 06:15
Suuri ei ole kaunista sairaaloiden hinta-laatuvertailussa. Suomessa on ensi kertaa selvitetty samalla kertaa paitsi hoidon hintaa myös sen tuloksia. Vertailukohteena olivat polven ja lonkan tekonivelleikkaukset eri sairaaloissa. Laadun mittarina oli uusintaleikkauksen todennäköisyys. Tulosten perusteella Turun yliopistollinen sairaala (Tyks) on hinta-laatusuhteeltaan Suomen huonoin tekonivelkirurgiayksikkö. Siellä uusintaleikkaukseen joudutaan turvautumaan 4,7 prosentin todennäköisyydellä. Riski on kymmenen kertaa suurempi kuin Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä, joka rankattiin laadultaan parhaaksi. Kun vertailuun otetaan mukaan myös hinta, maan paras teknonivelkirurgiayksikkö on Pohjois-Karjalan keskussairaala Joensuussa. Joensuussa ja Jyväskylässä tehdään noin 700 lonkan ja polven tekonivelleikkausta vuodessa. Turussa määrä on lähes kaksinkertainen eli 1 300 leikkausta vuodessa. Suurimmissa yksiköissä leikataan jopa tuhansia potilaita vuodessa. Tampereen tekonivelsairaala Coxa ja Hus:in yksiköt sijoittuvat laatuvertailussa hieman keskitason yläpuolelle, mutta ovat kalliimpia kuin sairaalat keskimäärin. Hus:in yksiköissä tehdään vuodessa yhteensä noin 3 600 lonkan ja polven tekonivelleikkausta, Coxassa noin 2 700. Tulokset ovat peräisin Utilis Sanitas -hankkeesta, joka käynnistyi tänä keväänä. Yksi sen alullepanijoista ja asiantuntijoista on terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen Itä-Suomen yliopistosta. – Utilis Sanitas on latinaa ja tarkoittaa terveyshyötyä, eli hoidon vaikuttavuutta. Sitä ei Suomessa juurikaan ole seurattu, meillä on keskitytty hoidon kustannuksiin. Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä 70 erilaista indikaattoria, joilla seurataan kunkin sairaalan toimintaa. Jos potilas päätyy lonkan uusintaleikkaukseen alle kolmessa vuodessa ensimmäisestä leikkauksesta, siitä ei laskuteta. Ruotsissa hoidolla on laatutakuu. Vohlosen mielestä se pitäisi saada Suomeenkin. Vertailun tietoja ei ole kerätty tätä hanketta varten, vaan ne on yhdistetty jo olemassa olevista tietokannoista. Uusintaleikkauksen todennäköisyyttä on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Perfect-tutkimuksessa, jonka tiedot ovat pääosin vuodelta 2009. Kustannuksia taas on laskettu Itä-Suomen yliopiston Tuota-tutkimuksessa, jonka tiedot ovat vuodelta 2010. Vastaavia vertailuita on tarkoitus tehdä paristakymmenestä hoidosta, jotka koskevat suuria ja tärkeitä potilasryhmiä. – Potilas on tämän vuoden alusta lähtien saanut valita hoitopaikkansa. Miten hän tekee valinnan ilman tietoa hoidon laadusta? Tieto on tärkeää myös hoidon rahoittajille, olivat ne sitten kuntia tai sote-alueita. Hinta-laatuvertailun tulokset ovat ristiriidassa hallituksen tuoreen sote-esityksen kanssa. Esimerkiksi tekonivelkirurgia on ajateltu keskittää muutamaan huippuyksikköön, koska niiden on ajateltu olevan tuloksiltaan parempia kuin pienet yksiköt. Vohlonen korostaa, että tulokset koskevat vain yhtä toimenpidettä yhden vuoden ajanjaksolta. Niistä ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä sairaaloiden tasosta. Kuva voi olla ihan eri näköinen, jos katsotaan aivohalvauksia tai sydäninfarkteja ja jatketaan seurantaa viiden vuoden ajan.