maanantai 20.9.2021 | 05:34
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Poikkeuksellinen museoiden yhteinen tutkimusyhteistyö tuotti jo toisen teoksen

La 7.5.2016 klo 07:16
Neljä Pohjanmaan museoa, K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, Raahen museo, Pietarsaaren kaupunginmuseo ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, tekevät poikkeuksellista tutkimusyhteistyötä. Sen tuloksena on julkaistu jo kaksi kaksikielistä Pohjanmaan porvariston vuosisadat -teosta. Ensimmäinen teos julkistettiin kolmisen vuotta sitten. Se käsitti porvariverkostoja perheiden ja sukulaisten kannalta. Maaliskuussa julkistettu sarjan toinen osa paneutuu perhe- ja sukulaisverkostojen varaan rakentuviin elinkeinojen verkostoihin. Sarjan kolmas osa on tarkoitus julkaista kahden vuoden kuluttua kunnioittamaan Zacharias Topeliuksen syntymän ja kuoleman merkkivuosia. Sarjan päättävä teos keskittyy sivistyksen verkostoihin. Kokkolan museotoimenjohtaja Kristina Ahmas pitää yhteistyötä merkityksellisenä. Aikaisemmin museoiden välinen yhteistyö on kohdistunut lähinnä näyttely-, kokoelma- tai viranomaistyöhön liittyviin asioihin. – On todella poikkeuksellista, että museot tekevät yhdessä tällaista tutkimustyötä. Voi siis olla iloinen, että meillä se onnistuu. Toisaalta näillä seuduilla verkostoituminen on osattu jo 1700- ja 1800-luvuilla, senhän tämä kirjasarja todistaa. Elinkeinojen verkostot -osa julkistettiin Seinäjoella. Se julkaistiin pohjalaisen, kokkolalaissyntyisen porvarin kauppaneuvos Abraham Falanderin (myöhemmin aateloituna Wasastjerna) kuoleman merkkivuoden muistoksi. Monissa artikkeleissa tarkastellaan ja analysoidaan Falanderin-Wasastjernan sukuun yhdistyvää elinkeinotoimintaa. Teos nostaa esiin myös vuoden 1765, jolloin tapulioikeuksien myötä pohjalaiskaupungeille avautui mahdollisuus käydä ulkomaankauppaa. Avausartikkelissa professori Jari Ojala Jyväskylän yliopistosta toteaa, että kauppavapauksien saavuttamisen jälkeen pohjalaisten liiketoiminta ulottui sananmukaisesti maailman kaikille seitsemälle merelle. Kristina Ahmas kirjoittaa artikkelissaan muun muassa porvariston tavasta harjoittaa elinkeinoja. Hän pohtii, oliko niissä oma vai yhteinen etu ensimmäisellä sijalla. Ahmas toteaa, että pyrkimys tuoda isänmaalle hyvää edellytti tuottavia elinkeinoja. – Nämä olivat useimmiten myös harjoittajalleen kannattavia. Ahmas kirjoittaa, että porvariuden idea näyttäytyi pitkään liiketoiminnan arjessa yksityisen ja yhteisen hyvän liittymisessä yhteen. Se puolestaan näkyy Ahmaksen mukaan muun muassa Falanderin lupauksessa Östermyran ruukkia perustaessaan. Hän nimittäin lupasi toimillaan pyrkiä vakauttamaan alueen olosuhteita. Ruukinpatruunat kokivat tehtäväkseen kantaa vastuuta alustalaisistaan ja työntekijöistään isäntinä kokonaisvaltaisesti. Kokkolasta Ahmas nostaa esimerkiksi Anders Donnerin, joka organisoi menestyksellisesti Halkokarin siviilipuolustuksen Krimin sodan aikana. Hän hankki muun muassa kahakan jälkeen omalla kustannuksellaan kuusi tykkiä ja rakennutti niille tykkipatterit. – Rooleissaan heidät nähtiin maskuliinisina sankarijohtajina, patruunoina, jotka kantoivat vastuuta yhteisöstään. Teoksessa on artikkeleita Ahmaksen ja Ojalan lisäksi Susanna Tyrväiseltä, Nina Takalalta, Risto Känsälältä, Tuija Aholalta, Anna Liisanantilta, Eija Turuselta, Erik Engbergiltä ja Kirsi Hänniseltä.
Maisa Järvelä