torstai 21.1.2021 | 16:13
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Räkätauti - miksi viruksen taltuttaminen on vaikempaa kuin bakteerin?

Kun lääkäri arvioi nuhakuumeesi viruksen aiheuttamaksi, ei auta kuin hoidella oireita.

Miksi viruksen taltuttaminen on niin paljon hankalampaa kuin bakteerin?
Ti 15.11.2016 klo 11:00 | päivitetty pe 14:59
Annamari Nurminen, teksti Pauliina Lindell, kuvitus

Atsii!

Kun vieressäsi istuva nuhainen ihminen pärskäyttää ilmoille pisarapilven, sinun limakalvoillesi päätyy vuorenvarmasti virus. Aivastuksessa voi olla sadastatuhannesta miljoonaan virusta. Vain muutama riittää sairastuttamaan.

Todennäköistä on myös se, että juuri saamasi tartunnan aiheuttaa rinovirus.

– Näin on. Pääosan suomalaisten nuhakuumeista aiheuttavat rinovirukset, joita on noin 160 eri viruskantaa. Kaiken kaikkiaan flunssaviruksia on yli 200. Muita flunssaviruksia ovat muun muassa korona-, adeno-, entero- ja rs-virukset sekä tietysti influenssavirukset, selittää virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.

Aikuinen sairastaa vuosittain 1–5 flunssaa. Ne on vain kärsittävä, sillä nuhakuumeeseen ei ole lääkettä. Syynä on se, että virustyyppejä on hyvin paljon ja ne ovat erittäin muuntautumiskykyisiä.

– Näin on. Pelkästään flunssan viruslääkehoidossa pitäisi pystyä hoitamaan satoja erilaisia viruksia. Aikamoinen cocktail se siis saisi olla.

Julkunen kertoo, että virus on varsin ovela toimija. Se pujahtaa solun sisään, vapauttaa siellä genominsa ja alkaa hyödyntää solun toimintaa lisääntymiseensä.

– Viruslääkkeiden kehittäminen on ollut vaikeaa, koska viruksen ominaisuudet muistuttavat hyvin paljon solun valkuaisaineiden toimintaa, Julkunen sanoo.

Onko siis edes mahdollista tai järkevää kehittää flunssaan lääkettä?

– Kyllähän se olisi järkevää, jos se vaan yksinkertaisesti onnistuisi. Se vähentäisi sairastavuutta merkittävästi. Lääkeaineiden kehittäminen muutamaa viruskantaa vastaan ei kuitenkaan riitä suojaamaan kaikilta flunssilta. Näin ollen hyöty jäisi aika pieneksi.

Toki monille vakavammille virustaudeille on jo lääke: esimerkiksi hiv:n, herpesvirusten ja hepatiitti C -viruksen aiheuttamia infektioita voidaan hoitaa tehokkailla lääkkeillä. Influenssaviruksiin on myös olemassa lääkkeitä ja myös rokote, joka ei kuitenkaan aina tehoa toivotulla tavalla viruksen nopean muuntumisen takia.

Suomalaisillekin tutut herpeslääke ja influenssalääke ovat kohtuuhintaisia, mutta monien muiden viruslääkkeiden hinnat huitelevat pilvissä.

Hintavaa lääkettä ei Julkusen mukaan kannata käyttää esimerkiksi tavalliseen vesirokkoon, mutta saman viruksen aiheuttamaan rajuun vyöruusuun se saatetaan antaa. Lääke maksaa useita satoja euroja.

– Hiv-lääkityksen vuosihinta on kymmenisentuhatta euroa. Uusien hepatiitti C -viruslääkkeiden hinta kohoaa jopa 50 000 euroon.

Rokotteet ovat Ilkka Julkusen mukaan lääkkeitä tehokkaampi torjuntakeino joihinkin virustauteihin. Toisin kuin lääkehoito, rokote estää virustartunnan ja siten myös viruksen leviämisen. Tuhkarokkoa ei esimerkiksi kannattaisi hoitaa lääkkeillä, sillä se on huipputehokas leviäjä.

– Ne virustaudit, joille on jo yritetty ja onnistuttukin kehittämään rokote, ovat niitä, jotka ovat merkittäviä taudinaiheuttajia tai vaarallisia. Monet taudit on rokotteiden ansiosta pystytty häätämään käytännössä kokonaan, Julkunen sanoo.

Suomalaiseen rokotusohjelmaan kuuluvat muun muassa poliorokotteet sekä MPR-rokote, joka suojaa sikotaudilta sekä vihuri- ja tuhkarokolta. Myös hepatiitti A:lle ja B:lle ja papilloomavirusinfektiolle on jo rokotteet.

– Muutamille vaarallisille hengitystieinfektioille, kuten SARS:lle ja MERS:lle, on kokeellisia rokotteita, jotka tosin eivät vielä ole ihmiskäytössä. Myös lintuinfluenssalle on rokote tai se voidaan suhteellisen nopeasti kehittää, jos pandemian uhka on suuri.

Ilkka Julkusen mukaan tulokset puhuvat puolestaan. Suomalaislasten saama rotavirusrokote on vähentänyt sairaalahoitoisten rotavirusinfektioiden määrää 90 prosentilla.

Eduskunta käsittelee joulukuussa hallituksen esitystä vesirokkorokotteen lisäämisestä rokotusohjelmaan. Käyttöön se voisi tulla vuoden 2017 syksyllä. Rokotusten arvioidaan hävittävän vesirokon Suomesta 2–3 vuodessa.

– On laskettu, että vesirokkorokotteen kolmen miljoonan kustannukset tuottavat yhteiskunnalle vähintäänkin kaksinkertaiset säästöt.

Monille muillekin tutuille taudeille toivoisi rokotetta.

– Aivokalvontulehdusta aiheuttavaa enterovirusta vastaan ei ole rokotetta, eikä myöskään myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta vastaan. Niille ei ole myöskään viruslääkettä.

Ajoittain epidemiaksi yltyvälle norovirukselle sen sijaan kehitellään parhaillaan rokotetta Suomessa. Norovirukselle syntyy taudin yhteydessä immuniteetti, mutta se kestää vain muutaman kuukauden.

– Norovirusinfektiota vastaan ei ole olemassa viruslääkettä, jolloin paras suoja tautia vastaan olisi tehokas rokote. Punkkien levittämää aivokuumeviruksen aiheuttamaa Kumlingen tautia vastaan on onneksi rokote, vaikka itse tautiin ei varsinaista viruslääkettä ole vielä kehitetty.

Rokotuksista kieltäytyminen ei saa virusopin professorilta ymmärrystä.

– Rokotusvastaisuus on yksilöllistä vastuuttomuutta. Rokottamaton lapsi jätetään riskialttiiksi sairastumiselle, ja samalla hänestä tulee tartuntariski muille.

Kun tietty määrä kansasta jää ilman rokotetta, on professori Ilkka Julkusen mukaan aivan päivänselvää, että maassamme on jossain vaiheessa esimerkiksi tuhkarokkoepidemia.

Pelottavatko virukset professoria?

– Eivät pelota. Ne ovat kiehtovia. Viruksista on myös hyötyä. Vastikään on esimerkiksi hyväksytty herpesvirukseen pohjautuva geeniterapia aivokasvainten hoitoon. Herpesvirus saadaan lisääntymään syöpäsoluissa ja tappamaan ne.

Entä onko työ aiheuttanut tautikammon?

– Ei. Huolehdin toki työssäni työturvallisuudesta ja arjessani hyvästä käsihygieniasta, Julkunen naurahtaa.

virukset

Solujen loisia

Virus kaappaa solut haltuunsa ja alkaa monistaa itseään ja siirtyy samalla solusta toiseen. Virus on solun loinen. Ilman solua se ei pysty lisääntymään.

Virustauteja ei voi hoitaa antibiooteilla, mutta joskus virusinfektio altistaa esimerkiksi bakteerien aiheuttamalle korvatulehdukselle tai keuhkokuumeelle, jolloin antibioottihoito on tarpeen.

Mistä virukset tulevat?

Virus päätyy elimistöön hengitysteiden, suun tai silmien limakalvoilta. Virus voi tarttua myös haavojen kautta.

Lisäksi virus voi päätyä ihmiskehoon punkin, hyönteisen piston tai ruoan ja juoman välityksellä. Tatuoinnit ja lävistykset sekä suonensisäisten huumeiden käyttö voivat tuoda mukanaan viruksen.

Virukset aiheuttavat meille paitsi hengitystieinfektioita myös suolistoinfektioita (rota- ja norovirus). Herpes-ryhmän virukset aiheuttavat suun- ja genitaalialueen rakkuloita, samaan ryhmään kuuluu myös vesirokkovirus. Pusutautikin on virustauti, jonka aiheuttaa Ebstein–Barr-virus.

Veren välityksellä tarttuvat hiv, hepatiitti B ja C. Hepatiitti A -tartunta saadaan ruoan tai juoman välityksellä.

Virukset aiheuttavat myös keskushermoston infektioita. Näitä taudinaiheuttajia ovat polio ja muut enterovirukset. Enterovirus aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita ja levitessään muun muassa aivokalvontulehdusta.

Miten rokote toimii?

Rokotteella herätetään ihmisen immuniteetti taudinaiheuttajaa vastaan. Tämä tehdään heikennetyillä bakteereilla tai viruksilla, niiden osasilla tai kokonaisilla lisääntymiskyvyttömillä mikrobeilla.

Lähde: Matti Vuento: Virukset, näkymättömät viholliset. Gaudeamus, 2016.
#