lauantai 23.10.2021 | 07:59
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24

Pääkirjoituksessa tyrmätään Kokkolan osallistuminen Merenkurkun laivahankkeeseen

Su 20.5.2018 klo 00:05

Vaasa ja Uumaja ovat satsaamassa laivayhteyteen yli 100 miljoonaa euroa. Kumpikin päätti sijoittaa hankkeeseen 25 miljoonaa ja taata 35 miljoonan euron lainat. Maan talouspoliittinen ministerivaliokunta on luvannut hankkeelle 25 miljoonaa euroa. Toistaiseksi euroja ei ole budjeteissa näkynyt.

Vaasan kaupunginjohtaja Thomas Häyry kertoi, että Uumajalla ja Vaasalla on periaatteessa rahat kasassa ja hanke voitaisiin toteuttaa. Sen rahoituspohja kuitenkin epäilyttää. Laivayhteys vaatii myös satamien parantamista reitin molemmissa päissä. Suunniteltu kaasukäyttöinen laiva tarvitsee satamaan tuekseen kaasuterminaalin. Sekin maksaa.

Häyry ja Vaasa kartoittavat parhaillaan lähialueen kaupunkien ja kuntien halua sijoittaa rahaa hankkeeseen. Jyrkkä ei on ainoa oikea vastaus Vaasan talousalueen ulkopuolella olevilta kunnilta.

Yhtälöä, jolla hankkeen hyöty ympäristökunnille laskettaisiin, ei ole. Rahtiliikenne Merenkurkussa lisääntyy varmasti mutta mikä sen hyöty on kaukana Vaskiluodon satamasta oleville Kokkolalle, Närpiölle, Seinäjoelle tai Pietarsaarelle on kokonaan toinen juttu. Pietarsaaressa on suhtauduttu tukikyselyyn myönteisesti, periaatteessa. Rahasta ei ole puhuttu. Liitosaikeissa Vaasan kanssa olevassa Mustasaaressa tilanne on luonnollisesti toinen.

Sitten kun puhutaan laivahankkeen euroista on tuoreessa muistissa lentoyhtiö Nextjetin konkurssi. Konkurssissa paloi paljon pohjalaistakin rahaa. Epävarmuutta lisää laivahankkeeseen kaavailtu lainarahan suuri osuus (70 m€) Sen hoitamiseen tarvitaan vilkasta liikennettä ja täysiä laivoja.

Reitistä hyötyisivät varmasti niin rahtiliikenne kuin turismikin. Kukaan ei kiistä hyvien kulkuyhteyksien merkitystä. Hyöty vain on sen pienempi mitä kauempana satama on. Samalla logiikallahan Kokkola voisi hakea tukea syväväylä- ja satamahankkeelleen.

Olisi yllätys jos Kokkolan kaupunginvaltuusto olisi rahoittamassa laivahanketta. Kriisikunnan merkit eivät ole kadonneet vaikka alkuvuosi on menty hyvän verokertymän ja onnellisempien tähtien alla.

Laivanvarustajaksi kaupungin ei pidä ryhtyä. Talous ei sitä kestä. Lainoja on pakko lyhentää, ongelmakouluja korjata, päiväkoteja ja monitoimihallikin tarvittaisiin. Listan kärjessä on myös kaupunkilaisten verotaakan keventäminen, joko veroäyriä laskemalla tai muista veroista tinkimällä.

Kun väestönkasvukin näyttää Kokkolassa ainakin väliaikaisesti taittuneen, on kaupungin pakko panostaa myös pehmeämpiin vetovoimatekijöihin. Niihinkään ei naapurimaakunnasta lähtevä laivayhteys kuulu.

Kauko Palola

#