Markus Kärkinen

Kalajoki

Uuden maakuntahallinnon on määrä ottaa vastuu muun muassa alueen sote-palveluiden järjestämisestä. Työtä vuoden 2020 alussa voimaan astuvaksi kaavaillun uudistuksen maaliin saattamisessa kuitenkin riittää. Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja soteuudistuksen valmisteluorganisaation sote-vastuuvalmistelija Sirkku Pikkujämsä nimeää tulevan maakunnan suurimmiksi haasteiksi alueen maantieteelliset erityispiirteet sekä asukkaiden väestörakenteen ja palvelutarpeen tulevat muutokset. Pohjois-Pohjanmaan maakunta onkin kuntamäärältään suurin tulevista maakunnista kolmellakymmenellä kunnallaan.

- Maakunnan erityispiirteenä ja haasteena on pitkät etäisyydet. Sote-palveluiden näkökulmasta haasteena on se, että väestön keskuudessa on aika paljon pitkäaikaissairaita, ja sosiaalipalveluiden tarve on suuri. Osalla väestöstä on toimintakyvyn kanssa ongelmia ja esimerkiksi taloudellisia ongelmia, Pikkujämsä sanoo.

- Palveluiden ohjausjärjestelmiin pitää saada kehitettyä ratkaisuja. Kun ihminen ottaa sote-palveluihin yhteyttä, pitää olla keinot ohjata ihminen oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Palveluiden saavutettavuus ja saatavuus ovat alueellamme avainasioita, valmisteluorganisaation muutosjohtaja Marjukka Manninen puolestaan kommentoi.

Toisaalta kaksikko mainitsee Pohjois-Pohjanmaan eduksi väestön ikärakenteen, Pohjois-Pohjanmaa kun on asukkaiden keski-iällä mitattuna kaikista nuorin.

- Vaikka olemmekin lasten ja nuorten maakunta, on meillä sellaisiakin kuntia, joissa väestörakenne on ihan erilainen sekä ikärakenteen, sairastavuuden että olemassa olevien palveluiden näkökulmasta, Manninen toteaa.

- Yli 75-vuotiaiden määrä on tällä hetkellä ainoa joka absoluuttisesti kasvaa, ja se on haaste, sillä he tarvitsevat sote-palveluita kaikista eniten, Pikkujämsä lisää.

Kaksikko osallistui Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutiimille järjestetylle kehittämispäiville Kalajoella. Uudistustyöryhmän väki kokoontui ensimmäistä kertaa saman katon alle. Mistään varsinaisesta päätöksenteosta ei kuitenkaan ollut kyse, vaan tapahtuman pihvinä oli pitkälti jakaa kokemuksia ja näkemyksiä uudistuksen valmistelijoiden kesken. Tapahtumassa keskusteltiin muun muassa tulevan maakuntakonsernin strategiasta, konsernirakenteesta ja viestinnästä.

- Kun mukana on 46 organisaatiota, joista muodostuu kaksi, ja valmisteluihin osallistuu paljon sellaisia, jotka eivät ole tässä täysipäiväisesti mukana, on oikeasti tärkeää päästä jakamaan kokemuksia ja näkemyksiä kasvotusten. Samalla myös kuullaan, millaisia mitä toimivia käytänteitä ja tapoja on jo olemassa, ja millaisia näkemyksiä voidaan siirtää maakunnan käytänteiksi ja kulttuuriksi, Manninen sanoo.