Paikallisuutiset

Lepolan palvelukeskus Lohtajan Marinkaisissa valmistautuu jouluun, samassa pöydässä kohtaavat enkeli, taksikuski ja viljelijä – Puheissa palataan myös Soiten säästösuunnitelmiin, pelkoa tunnetaan kodin menettämisestä

Lepolan palvelukeskuksessa ilmassa on silkkaa jouluntaikaa, kun samassa pöydässä istuu viljelijä, enkeli ja taksikuski. Lepola on rakennuksena vanha, remonteilla upeaksi kunnostettu.

Lohtajan Marinkaisissa luonnon helmassa, kauniissa kylämaisemassa sijaitsee Lepolan palvelukeskus. Sen ikkunoista aukeaa ympäröivä ohuen lumiriitteen peittämä peltomaisema.

Muutoinkin palvelukeskus on kuin suoraan joululaulusta jossa lauletaan, joka ikkunalla kaksi kynttilää. Kynttelikköjä löytyy kaikilta ikkunoilta ihanaa joulunalusaikaa luomassa.

Lukitun oven avaa palveluesimies Helvi Ojala ja toivottaa vieraat tervetulleiksi. Lähellä lounasaikaa saapuneet vieraat pääsevät ensi töikseen istuskelemaan yhteiseen ruokasaliin, joka toimii myös koko Lepolan sydämenä.

Pöytiin saapuu joko itse rollaattorein tai pyörätuolilla asukkaita. Osaa avustetaan enemmän, toiset kulkevat omatoimisemmin. Kaikkia Lepolan asukkaita yhdistää se, että he ovat vanhoja.

Tosiasiahan se on, etten minä kotonani yksin enää pärjäisi mitenkään. Lauri Hanhisalo Lepolan asukas

– Hyvin on lähtenyt päivä käyntiin. Jo aamusta ennätin käydä saunomassa, kertoo pöydässä sanomalehteä käpisteleväLauri Hanhisalo.

Hänellä on ikää jo yhdeksänkymmentä vuotta ja edelleen miehellä ajatus juoksee terävänä, vaikka kroppa ei enää niin sutjakkaasti entisellä maanviljelijällä pelaakaan.

– Kyllä se on täällä Lepolassa hyvä asua. Tosiasiahan se on, etten minä kotonani yksin enää pärjäisi mitenkään. Niin monessa asiassa tarvitsen apua ja auttajaa. Täällä se on hyvä olla, tuttujen ympäröimänä ja valmiiseen ruokapöytään saa tulla, kehuu Hanhisalo ja kertoo pyrkivän siihen, että muistaa ja tietää kaikkien asukkaiden sekä koko henkilökunnan nimet.

Nimissä onkin tietäminen, Lepolassa asuu vakituisesti yhdeksäntoista henkeä ja lyhytaikaisemmin kuusi, henkilöstönä hääräilee parisenkymmentä henkeä.

Ihan nurkan takana piilotteleva joulu on pantu merkille. Kauniita koristeita on laitettu esille ja katosta roikkuu upeat olkiset perinteikkäät himmelit. Taustalla soi joululaulut ja paikalla piipahtaneet esiintyjätkin ovat olleet jouluisen mieluisia.

– Tiernapojat kävivät meille esiintymässä, se oli mukavaa, kertaa Hanhisalo.

Lepolassa touhua ja tohinaa riittää ihan jokaiselle päivälle. Kuntoiluakin voi harrastaa, kukin halunsa ja jaksamisensa mukaan. Asukkaat ovat osallistuneet myös jouluvalmisteluihin. Porukalla on leivottu muun muassa piparkakkuja.

– No, olihan sekin hommaa. Patistivat laittamaan leipomisen ajaksi päähän semmoisen valakian pussin. Mikälie lakki sekin oli? tuhahtaa paikalle rollaattorin avustuksella saapunutAhto Perander ja nauraa leveästi.

93 vuotias entinen taksikuski on tottunut leikinlaskuun ja hänellä on mukanaan tarina poikineen.

– Tiedätkös, että tuossa on enkeli, hän tokaisee ja osoittaa pöydän ääressä istuvaa lähihoitaja Emilia Paloa.

Ahto Perander kertoo kuinka oli kaatunut ja lyönyt päänsä. Maatessaan avuttomana luokse oli saapunut lähihoitaja Palo ja miehen puheiden mukaan tuonut hänet takaisin elävän kirjoihin. Siis ihan todellinen syy nimittää lähihoitajaa enkeliksi. Emilia Palo hymyilee ja myöntää, että kyllä se suurinpiirtein näin meni.

Jaksamisensa mukaan lohtajalaismiehet seuraavat paikallista uutisointia. Oman kotinsa näkyminen Soiten säästölistalla on harmittanut vietävästi.

– Aina on puhuttu pöhölöjä. Tehä ei saa, tuiskahtaa Perander Lepolan lakkauttamisaikeista.

Lauri Hanhisalo aprikoi, että mihin sitä sitten joutuisi kun yksinkään ei enää kotosalla pärjää.

Toistaiseksi näyttää siltä, että miesten huoli on turhaa, Lepolan lakkauttaminen on poistettu Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten säästölistalta ja kaikki näyttäisi jatkuvan siltä osin ennallaan, niin niinkuin se on jatkunut historiallisessa paikassa vuodesta 1956 lähtien.

– Minä muuten olin kesällä 1954 rakentamassa tätä Lepolaa, huikkaa pyörätuolilla ohitse kiiruhtava Ahto Pietilä.

Leskeksi jäätyään Pietilä tuli asumaan Lepolaan. Rakasta vaimoa miehellä on edelleen iso ikävä, mutta nyt eletään näin.