Paikallisuutiset

Aamuvarhaisesta iltamyöhään – Toholampilaisen maanviljelijän Jarno Järvenojan työpäivä joustaa ja venyy eläinten voinnin, sään ja kasvukauden mukaan

Kello 6:30 Kangastalon tila, Jämsän kylä Toholampi

Jarno Järvenoja kurvaa navetalle pienellä kuormurilla, jossa koneen kokoon nähden suurelta näyttävä kauha.

– Ajattelin lisätä kuivikkeita makuuparsiin aamun navettatöiden jälkeen, isäntä huikkaa pihattonavetan ovella seisoville toimittajalle ja kuvaajalle.

Nykyaikaisiin tuotantotiloihin, edes lehmien kotiin, ei enää marssita sisälle noin vaan. Ensimmäisenä on oven takana edessä kulun katkaisevat penkit, hygieniatila, jossa luovutaan omista kengistä ja siirrytään talon kenkiin ja suojavaatteisiin. Sujuttaudumme haalareihin ja sisäkenkiin.

– Lehmät eivät sentään soita, mutta robotti soittaa, jos sille tulee ongelmia. Jarno Järvenoja

Sisällä pihatossa aamutyöt ovat hyvässä vauhdissa. Jarnon vaimon Elina Järvenojan kesän hoitovapaapätkää tällä kertaa lomittava Eeva Moilanen on tullut kuudeksi töihin ja siivonnut makuuparsista lannat pois.

6:40 pihaton toimisto

Toimiston pöydällä on läppäri ja sivupöydällä iso näyttö, jonne tulee kuvaa kahdeksalta valvontakameralta.

– Aloitan työpäivän katsomalla tietokoneelta, mitä eläimille kuuluu. Ensin terveyshuomiot lista. Mielikin aktiivisuus on vähentynyt ja se on menettänyt 30 kiloa painostaan ja maitokin on vähentynyt. Maidon rasvapitoisuus suhteessa valkuaiseen on noussut, mikä kertoo sen käyttävän omia rasvavarojaa maidon tuottamiseen, Jarno Järvenoja kertoo.

– Mielikki on kaksosvasikoiden emä ja sitä näyttää uhkaavan ketoosi. Annan sille lisäenergiaa Asetomellillä sekä glykolia ja kipulääkettä. Lehmän vointia seurataan pitämällä se pienemmässä lypsyryhmässä.

Seuraavaksi näytöltä tarkistetaan lehmien lypsyviiveet eli tavallista pitemmäksi venyneet väliajat robotilla käynnissä.

– Lypsyviiveitä on kaksi ja epäonnistuneita lypsy-yrityksiä on kolme. Lehmä on ehkä heilunut sen verran, ettei lypsimien kiinnitys ole onnistunut. Robotti jättää siitä ilmoituksen kerättävien lehmien listalle, minkä mukaan ohjaamme ne erikseen robotille.

Pihatto otettiin käyttöön viime syyskuussa.

– Ensimmäisenä yönä kukaan ei ollut käynyt lypsyllä. Suurin osa lehmistä oppi parissa päivässä. Vanhin lehmä Este pitää edelleen viedä lypsylle. Se jää odottamaan, että milloin hänet haetaan. Vain kerran se on mennyt itse vahingossa lypsylle. Viimeksi poikinutta hiehoa, Ofeliaa, täytyy myös opettaa.

– Karjan yleiskatsaus on aina mielenkiintoinen. Tällä hetkellä on lypsyssä 47 lehmää, joilta on eilen tullut maitoa 1580 kiloa eli 33,6 kiloa lehmää kohti. Lypsykertoja on ollut 3,1 lehmää kohti. Lypsykerrat on rajattu enintään neljään odotetun maitomäärän mukaan.

Edessä on poikimaruuhkaa, sillä 18 lehmää poikiin kesän mittaan ja lypsävien määrä nousee lähelle 60 lehmää.

Vielä katsotaan kiimantarkkailulistalta, minkä lehmän aktiivisuuskäyrässä on piikkiä ylös ja märehtimiskäyrässä alas sekä poikkeamat utareterveyslistalta.

Terveyttä koskevaa tietoa kerätään lypsetystä maidosta sekä jokaisella lehmän kaulassa olevasta pannasta, johon on kiinnitetty eläimen tunnistetiedot sekä aktiivisuutta ja märehtimistä seuraavat laitteet.

Tiedot välittyvät langattomasti lypsyrobottiboksin päällä olevaan vastaanottimeen ja sieltä navetan tietojärjestelmään. 30 metrin kantosäde kattaa myös nuorkarjan. Kaikki eläimet ovat siis "on line" eli jatkuvan nettiyhteyden päässä.

– Lehmät eivät sentään soita, mutta robotti soittaa, jos sille tulee ongelmia. Onneksi ei päivittäin, ehkä kerran viikossa. Oma liittymä on myös palohälyttimellä. Siivousrobottia ohjataan älypuhelimeen ladatulla sovelluksella, Jarno kertoo.

7:00 robottiboksi

Isäntä vilkaisee lypsyrobottia, joka aloittaa aamuisen pääpesunsa. Kaikki on ok robotin huoneessa. Robotin portille muodostuu heti lypsylle pääsyä odottavien lehmien jono. Seuraavan kerran robotti pesee itsensä kello 15 ja kello 23.

7:02 pihatto

Navetan sisällä on rauhallista, lähes harras tunnelma. Suurin osa lehmistä lepää ja märehtii patjojen päällä parsissa. Muutamat ovat kokoontuneet juoma-altaille seisoskelemaan, kaksi lehmää hoidattaa kauneuttaan automaattisten karjaharjojen alla ja jotkut syövät apetta sivuseinän ruokintakourun ääressä. Kaikki ovat rodultaan punavalkoisia ayrshirejä.

Puuha-Pete eli siivousrobotti pyyhkii käytävän lantakasoja palkkien rakojen välistä lantakuiluun.

On aika hoitaa Mielikkiä. Jarno tarjoaa energiarehua ämpäristä parressa lepäävälle Mielikille. Lehmä nuuhkaisee ja kääntää päänsä pois.

– Ohjaan sen hoitopaikalle ja annan lääkkeen. Saadaan verensokeri nousemaan. Illalla sama uudestaan, Jarno kertoo ja auttaa Mielikin liikkeille. Pikku hetki ja lääke on kulautettu nielulle glykolin vauhdittamana.

Karjanjalostuksessa on keskitytty ayrshireen.

– Ne ovat sitkeämpiä kuin holsteinit ja siten helpompia hoitaa. Ne myös käyttävät hyvin saamansa rehun. Lehmät muutettiin uuteen navettaan viime syyskuussa, minkä jälkeen tuotokset ovat olleet nousussa.

Puolet karjasta on ensikoita ja toinen puoli on parsinavetasta pihattoon opettelevia aikuisia lehmiä.

– Olemme kasvattaneet karjaa ostamalla toissa vuonna muilta tiloilta noin 30 hiehoa ja vasikkaa.

7:15 vasikkala

Lomittaja Eeva Moilanen on kaatanut lämmintä ternimaitoa vasikoiden tuttiämpäreihin. Muutaman päivän ikäiset Mielikin kaksosvasikat Rosetti ja Rusetti imevät innolla. Pienin, vielä nimetön, maanantaina syntynyt vasikka kaipaa apua ennen kuin se hoksaa mistä on kyse. Seinällä on nimitaulu, jossa ovat kussakin karsinassa oleva vasikan ja sen emän nimi. Tänä vuonna annetaan R-alkuiset nimet kaikille Suomessa syntyville lehmävasikoille.

– Nimet neuvotellaan yhdessä etukäteen. Nimen on rimmattava emän nimeen. Nimi on hyvä olla valmiina, sillä vasikka on rekisteröitävä EU-tietokantaan viimeistään 7 päivän kuluttua syntymästä.

7:25 apevaunu

Jarno jakaa edellisenä päivänä valmiiksi tekemänsä seosrehun apevaunulla ruokintakouruun. Kouru täytetään navetan ulkopuolelta. Sivuseinän visiiri on nostettu ylös ja lehmät kiirehtivät syömään aamuauringon paisteeseen.

– Mikäs se on terassilla nauttia aamupalaa, valokuvaaja toteaa katsoessaan silmät puoliummessa tyytyväisinä mutustavia lehmiä.

Seuraavaksi Jarno kääntyy traktorin ja apevaunun kanssa hiehokasvattamon eteen ja jakaa lehmien apetta myös pienimmille hiehoille.

– Lehmille jaetaan rehua lisää kerran päivässä ja hiehoille joka toinen päivä. Rehua on koko ajan eläinten saatavilla.

8:15 kuiviketurpeen lisäys

– Lisään kuiviketurvetta lehmien makuuparsien etuosaan joka kolmas viikko. Kuiviketta on hyvä olla, vaikka parsissa on patjat. Turve vähentää hiertymiä ja parret pysyvät siistimpinä, Jarno perustelee.

Jarno pujottelee taitavasti kuormurilla lehmien seassa ja pudottelee turvetta parsiin koko navetan mitalle. Urakka kestää pari tuntia. Lomittaja kaitsee lehmiä ja katsoo, ettei kukaan karkaa ulos tai pyörähdä pienkuormaajan eteen.

10:30 kahvit taukohuoneessa

Navetan etuosan kakkoskerrokseen on tehty tilava tauko- ja neuvotteluhuone keittiöineen. Kahvinkeitin päälle ja aamulla tuodut eväät otetaan esiin jääkaapista

– Aamun navettatöiden jälkeen on hyvä hetki juoda kahvit, Jarno toteaa.

11:00 maitoauto saapuu

Maitoauto noutaa maidot navetan maitohuoneen tankista joka toinen päivä.

11:10 koneiden huoltoa

Jarno pesee apulannan levittäjän ja puhdistaa paineilmalla silppurivaunun sekä siirtää koneet halliin.

12:00 ruoka, päivälepo ja perheaikaa

– Robottilypsyyn siirtymisen myötä töiden aikataulu on aiempaa joustavampi. Päivällä voi pitää huilitaukoa ja perheelle on enemmän aikaa, Jarno toteaa.

15:00 peltojen tarkastuskierros

– Tsekkaan, miltä hiehojen rehuksi suunnitellut säilörehut vaikuttavat. Päästään niittämään rehua kunhan tulee kahden päivän poutajakso.

16:30 iltanavetta

Vasikat juotetaan, viivelehmät ajetaan lypsyrobotille ja makuuparisista puhdistetaan jälleen sinne tipahdelleet lantaläjät. Jarno pesee robotin käsivarren sekä robottikopin. Mielikki saa toisen annoksen energiajuomaa.

– Seuraan Mielikin ja pian poikivan Mansikin vointia myöhemmin illalla vielä valvontakameran kuvan välityksellä.

18:30 iltaruokinta

Jarno tekee seosrehun hiehoille apevaunulla ja jakaa appeen.

22:00 iltakierros etänä

Tilanteen tarkistus kännykän näytölle tulevien valvontakameran kuvien ja robotin etäsovelluksen välityksellä. Kaikki on hyvin navetassa.