Paikallisuutiset

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kehottaa yrityksiä pidättyväisyyteen osingonmaksussa ­– valtionvelan hurjalle kasvulle hän ei näe koronakriisin keskellä vaihtoehtoja: ”Tuetaan yrityksiä ja työpaikkoja”

Miten se muinainen talouspolitiikan ohje menikään... Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa.

Uusia veljenpoikia on Suomen tasavalta saamassa kiihtyvällä tahdilla. Koronavirus ei ole Suomen kansaa ja sen terveyttä vielä kurittanut niin pahoin kuin todennäköisesti tulee vielä tekemään.

Taloudessa ja varsinkin sen ytimessä olevien yritysten selkäpiissä koronaruoska sen sijaan on viuhunut kuukauden verran säälimättömästi.

Lomautusten tai lomautusuhan alla olevien suomalaisten määrä alkaa lähestyä puolta miljoonaa. Varsinkin palvelualalla monien firmojen liikevaihdosta on pudonnut pohja alta tai kassavirta on tyystin hävinnyt. Karuimpana esimerkkinä ravintolat, joiden ovet pysyvät säpissä nykypäätöksillä toukokuun loppuun saakka.

Nyt tarvitaan palokuntaa. Tuomioistuimen aika on sitten myöhemmin. Mika Lintilä Elinkeinoministeri

Yritysten tilanteesta suurinta huolta ja vastuuta kantaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Hän pelkistää oman ja Sanna Marinin (sd.) hallituksen linjan:

– Peruslähtökohta on, että tuetaan yrityksiä ja työpaikkoja.

Avustusmuotoisessa koronarahoitusta on toistaiseksi päätetty vajaan puolentoista (1,45) miljardin euron verran. Siitä Business Finlandin avustukset muodostavat pääosan, 800 miljoonaa euroa. Ely-keskusten avustuspotti on 400 miljoonaa euroa ja yksinyrittäjien tuki 250 miljoonaa euroa.

Lisää on tulossa ensi kuun lisätalousarviossa. Puhutaan ilmeisestikin sadoista miljoonista euroista?

– Kokonaisuutena puhutaan varmasti miljardiluokasta. Kun lomautettavien luku kasvaa, samaa tahtia kasvaa tarve yritysten tukemiseen. Sitä kautta työpaikkoja saadaan pidettyä. Koko ajan haetaan myös uusia keinoja. Palkkaukseen liittyvät tuet ovat entistä tärkeämmässä roolissa, Lintilä toteaa.

Lääketieteen puolella ollaan tekemisissä aiemmin tuntemattoman uhan iskemisestä tavalla, jonka ei pitänyt olla enää mahdollista.

Sama koskee taloutta. Kohta kolmen vuosikymmenen takainen lama iski Suomeen nopeasti, mutta ei sentään painanut maata polvilleen muutamassa viikossa.

Maaliskuun puolessa välillä alkoi kehitys, jonka seurauksena talouden peruspalikat alkoivat keilata toisiaan dominoteorian tavoin.

Tässä tilanteessa – Lintilän pelkistyksen mukaisesti – yrityksien ja työpaikkojen avuksi ja tueksi ei ollut tarjolla muuta kuin velkarahaa.

Onko velkapiikki nyt täysin auki?

– Ei voi sanoa, että se ihan täysin auki on. Millä koronavahinkoja pyritään kattamaan ja tukemaan terveyspuolella ja yrityspuolella, niin kyllä se niiden osalta on aika lailla auki. On pakko olla, ei ole vaihtoehtoja, Lintilä sanoo.

Länsinaapurissa on toimittu toisin. Yhteiskuntaa ei ole Suomen tavoin suljettu läheskään samalla tavalla. Ei olla maksamassa myöskään samanlaista taloudellista hintaa.

Mika Lintilä puolustaa Suomen hallituksen linjaa, jossa tärkeysjärjestys on toinen.

– Ruotsihan on valinnut toisen strategisen linjan. He menevät talous edellä. Siellä on kaikki (mm. koulut, ravintolat) auki, mutta ihmisiä on kuollut tuhat. Kyllä he varmaan tulevat taloudellisesti pärjäämään tässä paremmin. Inhimillisyyden nimissä Suomen strategia on minun mielestäni parempi.

Vihreä vaikuttaja Osmo Soininvaara pelkisti naapurien erilaiset linjat blogissaan pääsiäismaanantaina niin, että koronan päätyttyä Suomen talous on kuin sodan jäljiltä, mutta Ruotsin talous kukoistaa.

Lintilä kuittaa Soininvaaran analyysin tyynesti.

– Me olemme lähteneet terveyspuoli edellä ja Ruotsi talouspuoli edellä. Kyllä tämä tulee varmasti näkymään pitkään (Suomen taloudessa), mutta nyt tarvitaan palokuntaa. Tuomioistuimen aika on sitten myöhemmin. Tämä on vain se tilanne nyt.

Jos tilanne jatkuu vielä pitkään, riittääkö mikään tuki? Kuinka pysyvää vahinkoa Suomen taloudelle tulee – tai on tullut jo?

– Pitkäaikaista vahinkoa on tullut, se on ihan selvä. Ongelma on ilman muuta se, että emme tiedä kuinka kauan tämä tulee jatkumaan. Ennustettavuus on äärettömän vaikea.

Aika näyttää, mutta ei hoida.