Paikallisuutiset

Hanhet halutaan oikeasti häätää Kokkolasta – Jättipökäleen pahimmillaan joka toinen minuutti tiputtava valkoposkihanhi on yleisillä rannoilla kuin kotonaan.

Kokkola

Ruokaileva valkoposkihanhi ulostaa pahimmillaan joka toinen minuutti. Yksi pökäle on kooltaan kymmenisen senttiä.

Kukaan ei halua sellaista jalkapohjansa tai piknik-vilttinsä alle.

Keski-Pohjanmaan seudulla hanhista on ollut eniten harmia Kokkolassa. Meripuistossa kesät pökäleiden ehdoilla yritetään nyt laittaa historiaan uudenlaisella tarmolla.

Viimeistään ensi kesänä nähdään, onko tehtävä mahdollista toteuttaa.

– Hanhet ovat Kokkolassa vanha ongelma. Ratkaisua on haettu vuosikausia eri keinoilla, muun muassa pelotejoutsenille ja haukkaleijoilla. Hanhi on kuitenkin yllättävän fiksu, sanoo Kokkolan kaupunginpuutarhuriSini Sangi.

Pelimerkit ovat hanhipartioiden varassa.

Keskipohjanmaa oli torstai-iltana Meripuistossa seuraamassa, kuinka paimenkäyttöön jalostetut koirat ja hanhet sopivat samoille kentille.

Tulos oli halutunlainen: Susanna Kvikantin liivipukuinen australiankelpie sai hanhiparven pyrähtämään merelle.

Hanhien aiheuttamat ongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet Suomen rannikkokaupungeissa.

Pietarsaaressa ja Kalajoella isompia ongelmia ei ole ollut, mutta Kokkolassa on toisin.

Meripuiston puhdistamiseen on haettu mallia Helsingin Viikistä, jossa koirilla hätistelemistä on tehty menestyksekkäästi. Koirakot käyvät muutaman kerran päivässä häiritsemässä lintuja.

Tärkeintä on jatkuvuus.

– Hanhet voivat luovuttaa lopulta, mutta pikaratkaisuja ei ole. Viikin kokemusten perusteella partioita tarvitaan kaksi vuotta ennen kuin linnut oppivat karttamaan paikkaa, sanoo Sangi.

Miksi hanhet majailevat puistoissa ja hiekkarannoilla? Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajaJuhani Hannila tietää syyn.

– Hanhet ovat parvilintuja. Esimerkiksi valkoposkihanhi on alun perin tundran asukki, joka asuu ja pesii avoimessa ympäristössä. Lintu tuntee nurmikentät ja avarat rannat omikseen.

Hannilan mukaan syömistä on ollut hyvin Kokkolan Meripuiston nurmilla.

– Lintu on tottunut laiduntamaan matalilla niityillä – tosin tänä kesänä kuivuuden takia Meripuisto on tarjonnut lähinnä levähdyspaikan. Siksi hanhia ei ole edellisvuosien malliin. Ne ovat levittäytyneet Kokkolan saaristoon sekä Elban, Rummelön ja Ykspihlajan Potin rannoille.

Uskooko Hannila hanhipartioiden voimaan?

– Hanhethan liikkuvat pitkin päivää. Aamulla ne lähtevät syömään pelloille. Kun pellot on puitu, palataan rannalle yksittäin lepäilemään. Toinen ruokailureissu tehdään illalla. Partiot toimivat, jos intoa riittää olla paikan päällä riittävän usein.

Kokkolan rannoilla harmia ihmisille aiheuttavat lähinnä valkoposkihanhet.

Hannilan mukaan valkoposkihanhet tulivat Kokkolaan reilut kymmenen vuotta sitten.

– Ne alkoivat oleilla Vanhansatamanlahdella. Kanta Suomessa on kasvanut huomattavasti, noin 5 000 pariin. Arvioni on, että Kokkolassa noin viidentoista kilometrin säteellä pesii ehkä 150–200 paria. Muuttuva luonto pitää hyväksyä, mutta ymmärrän, että uimarannoilla tilanne on toisenlainen. Siksi luonnonsuojeluviranomainen on antanut luvan lintujen häirinnälle, Hannila sanoo.

Hanhet saattavat kokoontua myös mökkirantojen nurmille.

Kanadanhanhia saa metsästää elokuun lopulta alkaen, mutta valkoposkihanhi on rauhoitettu laji.

– Varmasti jatkossa keskustellaan, tuleeko siitä metsästettävä laji. Sellaista on jo esitetty, sanoo Hannila.

Suomen vihatuin lintu saattaa silti olla merimetso, joka jättää jälkensä saarten ja luotojen maisemaan. Hannilan mukaan Kokkolan seudulla elää noin 580 merimetsoparia.

– Viime vuonna niitä oli 750. Merimetsot elävät eristäytyneillä saarilla, mutta joillekin jo suuren mustan linnun näkemisestä on haittaa. Kokkolassa kannan pienenemisen yhtenä syynä on pesimäsaareen jäitä pitkin ilmestynyt tarhakettu, joka häiritsi pesinnän aloitusta. Kannan kasvu on kuitenkin taittunut koko Suomessa. Ehkä ekologinen raja on tullut vastaan.