Paikallisuutiset

”K.H. Renlundin museo ei ole pelkkä talo” – Lue millainen ihminen löytyy 110-vuotiaan museon nimen takaa

Laivanvarustaja Anders Roos nuorempi eli Kokkolassa 1700-1800-lukujen vaihteessa ja rakennutti perheelleen talon Isokadun varteen. Rautakauppias Karl Herman Renlund syntyi 1850-luvulla, keräsi suomalaisen kultakauden taidetta ja kuoli vuonna 1908. Nämä kaksi miestä eivät koskaan tavanneet toisiaan, mutta heidän historiansa kietoutuivat lopulta yhteen.

Renlundin taidekokoelma on nimittäin ollut esillä Roosin talossa vuodesta 1962 lähtien. Talo ja sen näyttelyt ovat osa K.H. Renlundin museota, jonka perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 110 vuotta.

– Tänään on myös K.H. Renlundin syntymäpäivä. Hän olisi täyttänyt 169 vuotta, museon vahtimestariPetri Aspvik kertoi tiistaina museon syntymäpäiväkahvien yhteydessä.

K.H. Renlundin museo kantaa peruskokoelmansa lahjoittajan nimeä. Renlund lahjoitti keräämänsä taideteokset Kokkolan kaupungille, joka päätti perustaa museon kokoelman pohjalle. Museo on toiminut vuodesta 1909 lähtien Kokkolan kaupunginmuseona ja vuodesta 2008 Keski-Pohjanmaan maakuntamuseona.

Roosin talon yläkerrassa on pysyvä näyttely, joka koostuu Renlundin taidekokoelmasta ja Roosin talon vanhasta miljööstä. Alakerrassa on vaihtuvia näyttelyitä.

Roosin talon lisäksi kaupunginmuseoon kuuluu esimerkiksi Suomen ainoa ITE-taiteen museo, jossa on nähtävillä sen nimen mukaisesti kouluttamattomien taitelijoiden arjen ympäristöissä syntyvää taidetta.

– Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo ei kuitenkaan ole pelkkä yksittäinen kohde tai rakennus, vaan sen toiminta näkyy koko maakunnassa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat vaikkapa maakunnan arkeologiset kaivaukset ja erilaiset tapahtumat, joita museo järjestää, Aspvik muistuttaa.

Maakuntamuseossa käy vuosittain yli 12 000 ihmistä. Nämä ihmiset eivät välttämättä käy Roosin talossa tai ITE-taiteen museossa, mutta osallistuvat esimerkiksi museon järjestämille keskiaikapäiville.

Kävijöiden määrä kasvaa vuosittain, mistä voidaan päätellä, että perinteisellä museolla on edelleen vahva jalansija teknologian ja viihdeteollisuuden valtaamassa maailmassa.

Mutta miksi museon toiminta on niin tärkeää?

– Totta kai se on tärkeää. Jos historiamme katoaisi, samalla voisi kadota elämän koko arvopohja. Ihminen oppii siitä, kun hän voi peilata itseään ja tekemisiään siihen mitä on ollut ennen. Siten ihminen löytää oman paikkansa tässä hetkessä ja maailmassa.

Aspvikin mukaan nimenomaan maakuntamuseo tarjoaa paikallisille ihmisille mahdollisuuden luoda yhteyden heidän omaan historiaansa. Silloin he voivat huomata oman tärkeytensä sukupolvien ketjussa.

Tällä hetkellä museon toimintaa pyörittää viitisentoista ihmistä. Aspvik nostaa toiminnan vahvuuksiksi ilmaisen sisäänpääsyn ja monipuolisen tarjonnan.

– Meillä on perinteistä ja nykyaikaista taidetta, joten kaikki löytävät varmasti jotakin itseään kiinnostavaa. Tapahtumiakin järjestetään hyvin laajalla skaalalla.

Roosin talossa on jo nyt kokeiltu tekniikan yhdistämistä perinteiseen näyttelyyn: QR-koodien avulla teokset heräävät henkiin. Tulevaisuudessakaan museon perustoiminta ei tule muuttumaan, vaikka teknologia astuukin mukaan kuvioihin. Teknologian tehtävä on yksinomaan tukea perinteistä toimintaa.

– Kaikki mitä täällä teemme on osa tulevaa historiaa. Olemme tulevaisuudessakin kiinni ajassa, vaikka luomme samalla siltaa menneeseen, Aspvik lupaa.